Kelasta kuntoutusta toiseksi eniten mielenterveyshäiriöihin
Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet toiseksi suurimmaksi sairausryhmäksi, jonka perusteella Kela myönsi kuntoutusta viime vuonna. Mielenterveyshäiriöiden perusteella Kelasta sai kuntoutusta yli 17 000 suomalaista, joista 6 700 oli psykoterapiassa. Eniten kuntoutusta myönnettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella; niitä oli 42 %:lla kuntoutujista.
Vuonna 2001 sai Kelan kuntoutusta 83 300 henkilöä. Kuntoutukselle on ollut kuluneina vuosina leimallista, että pitkäkestoista, lähinnä ammatillista koulutusta saaneiden henkilöiden määrä on pienentynyt. Lyhytkestoisemman kuntoutuksen, kuten työkykyä ylläpitävän TYK-toiminnan, ajalta kuntoutusrahaa saaneiden joukko on sen sijaan kasvanut merkittävästi. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta sai viime vuonna yli 19 000 henkilöä, ja kasvua tässä ryhmässä oli 5,5 %. Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta järjestettiin runsaalle 16 000 henkilölle ja harkinnanvaraista kuntoutusta, jota Kela voi järjestää vuosittain budjetissa vahvistetun rahamäärän rajoissa, sai yli 49 000 henkilöä.
Kuntoutujista puolet on alle 47-vuotiaita. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta saavat henkilöt ovat noin 20-vuotiaita. Kuntoutujien enemmistö, 59 %, on naisia. Eniten osallistujia oli kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla, joilla kävi yli 21 000 henkilöä. Ammatillisesti syvennetyssä lääketieteellisessä kuntoutuksessa, ASLAK-toiminnassa, osallistujia oli reilut 14 000. Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntoutusasianneuvottelukunnan uusien tietojen mukaan kuntoutuksen kokonaismenot olivat vuonna 2000 Suomessa 1,2 miljardia euroa, joista Kelan yksilökohtaisten kuntoutusetuuksien osuus oli vajaa 18,6 %. Kela maksoi kuntoutusrahaa keskimäärin 28 päivältä.
Asiantuntijalääkäri Paavo Rissanen Kelasta kertoo, että lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen vuosille 2000-2002 myönnetyllä lisämäärärahalla järjestetään terapioita 5-25-vuotiaille lapsille ja nuorille. Heidän perheilleen annetaan myös erilaista perhekuntoutusta.
- Tänä vuonna on käytettävissä lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen järjestämiseen yhteensä 5,9 miljoonaa euroa, josta käytetään terapioihin 3,4 miljoonaa euroa ja osahankkeisiin 2,5 miljoonaa euroa. Psykoterapiana annetaan perhe-, ryhmä- ja yksilöterapiaa sekä musiikki- ja kuvataideterapiaa. Lisäksi voidaan myöntää lastenpsykiatrista toimintaterapiaa lasten- ja nuorisopsykiatrin suosituksen perusteella. Myös vanhempien ohjaus- ja tukikäynnit järjestetään terapioiden lisäksi. Kuntoutuksessa on kehitetty toimintamalleja, jotka ohjaavat henkilön yksilöllisesti mielekkäälle väylälle. Kuntoutus ei ole aina pelkästään psykoterapiaa, sillä kuntoutuksen alueella tehdään paljon moniammatillista yhteistyötä. Lyhytterapiakokeiluja on järjestetty, sillä osa ihmisistä tulee hyvin toimeen lyhyillä interventioilla. On kehitetty myös erilaisia työhönvalmennusprojekteja, joiden avulla monet sairaalasta tulleet henkilöt pääsevät työmarkkinoille, sanoo Paavo Rissanen.
