Keltakuumerokotus on nyt voimassa koko eliniän
WHO muutti suositustaan keltakuumerokotteen osalta. Osa maista vaatii silti tehostetta kymmenen vuoden välein. Afrikassa on käynnissä isoja epidemioita.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi keltakuumerokotus riittää koko eliniäksi, eikä tehosterokotetta tarvita. WHO muutti ohjeistustaan vuonna 2013. Kansainvälinen terveyssäännöstö astui tältä osin voimaan 11. heinäkuuta.
– Keltakuumerokote on elävä heikennetty rokote. Sen teho on paljon pidempi kuin kymmenen vuotta, joka oli aiempi suositus. Vasta-ainemäärityksistä tiedetään, että yhden annoksen jälkeen vasta-aineita on mitattavissa vielä 35 vuoden jälkeen, todennäköisesti paljon pidempään, kertoo THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek.
Etenkin monet Afrikan maat saattavat tästä huolimatta vaatia matkailijalta todistuksen siitä, että rokote tai tehoste on annettu alle kymmenen vuotta sitten.
Keltakuumerokote on yksi harvoista rokotteista, joista voidaan vaatia rokotustodistusta maahan tulevalta matkailijalta. Rokotuksesta annetaan WHO:n kansainvälinen rokotustodistus, joka tulee voimaan kymmenen vuorokauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta.
Vakava virustauti ja suuri riski sairastua
Keltakuume on vakava akuutti virustauti, jota esiintyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Tautia levittää Aedes aegypti -hyttynen.
– Valtaosa 200 000 vuosittaisesta tapauksesta ilmaantuu Afrikassa. 15 prosenttia niistä on vakavia, jolloin potilaalla on huomattava kuoleman ja komplikaatioiden riski. Keltakuume voi vaurioittaa hermostoa tai sisäelimiä ja komplikaatiot ovat sen mukaisia, Nohynek kertoo.
Rokottamattoman matkailijan riski sairastua epideemisenä aikana Afrikassa on 1/267. Kuoleman riski on 1/1333 rokottamatonta matkailijaa kohden.
– Riskilukemat ovat korkeita, Nohynet huomauttaa.
Keltakuume-epidemioita on parhaillaan käynnissä Angolassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Etenkin Angolassa tilanne on huono, eikä tautia ole saatu kuriin useista laajoista rokotuskampanjoista huolimatta.
Myös Tšad, Ghana, Guinea, Uganda, Brasilia, Kolumbia ja Peru ovat kertoneet yksittäisistä keltakuumetapauksista tai pienistä epidemioista tänä vuonna. Niillä ei tiettävästi ole yhteyttä Angolan tai Kongon epidemioihin. Sen sijaan Kiinassa on havaittu yksitoista keltakuumetapausta Angolan epidemiaan liittyen.
– Se osoittaa tilanteen vakavuuden ja mahdollisen mantereelta toiselle tapahtuvan leviämisen mahdollisuuden. Aasiassa ei keltakuumetta ole endeemisenä havaittu, vaikka keltakuumevirusta levittävää Aedes eagypti -hyttystä siellä laajalti onkin.
Maahan pääsystä päättävät rajaviranomaiset
Käytössä olevasta elävästä heikennetystä keltakuumerokotteesta tulee harvoin haittoja. Kuitenkin yli 60-vuotiaat ja alle 9 kuukauden ikäiset ovat alttiimpia haitoille, samoin henkilöt, joiden immuniteetti on jostain syystä heikentynyt. Myöskään raskaana olevia ei mielellään rokoteta, ellei tartunnan riski ole huomattava.
Tämän vuoksi uudenlaisia keltakuumerokotteita on kehitteillä erityisesti riskiryhmiä varten. Pisimmällä ovat muunnettua isorokkorokotetta hyödyntävä kandidaatti, sekä adjuvantin avulla immunogeeniseksi kehitetty keltakuumeviruksen proteiinia hyödyntävä rokote.
Jos rokotetta ei voida antaa, kansainväliseen rokotustodistukseen liitetään lääkärin allekirjoittama englanninkielinen selvitys siitä, miksei rokotetta ole annettu.
Tämäkään ei välttämättä takaa sitä, että matkailija pääsee maahan, joka rokotetta vaatii. Asiasta päättävät rajaviranomaiset.
– Jos menee keltakuumealueelle rokottamattomana, täytyy huolehtia todella hyvin hyttyssuojastaan, sekä vaatteilla että hyttyskarkotteilla, Nohynek sanoo.
– Angolaa rokottamattoman ihmisen olisi järkevintä välttää kokonaan.
THL: Matkailijan terveysopas, keltakuume
THL: Keltakuumeen tartuntavaaran alueet
WHO: Yellow fever situation report
Kuva: Pixmac
