Kerro faktat ja rakenna luottamus
Miten lääkäri pystyy hoitamaan potilasta, joka on ”kallellaan” uskomushoitoihin?
– Uskomushoitojen puoleen kääntyviä potilaita on enemmän kuin uskotaan, arvioi Tuomo Alanko.
– Lääkäri tulee tosi surulliseksi potilaan puolesta.
Näin kuvailee syöpätautien erikoislääkäri ja lääkehoidon ylilääkäri Tuomo Alanko Docrates Syöpäsairaalasta. Hänen vastaanotolleen saapui kerran syöpäpotilas, jonka tauti oli uusiutunut mutta joka ei enää huolinut apua lääketieteeltä, vaan uskomushoidoista. Alangon mielestä tapaukset, joissa potilas kieltäytyy potentiaalisesti parantavista hoidoista, ovat surullisimpia.
– Vastaanotolla mies esitteli pitkän listan luontaistuotteita, joita käytti päivittäin. Hän piti näitä tuotteita niin tärkeinä, ettei halunnut käyttää hoidoissa enää mitään syöpälääkkeitä.
Alanko yritti kääntää potilaan pään, muttei onnistunut. Hän ei voinut suositella luontaistuotteiden ja syöpälääkkeiden rinnakkaiskäyttöä, koska niiden yhteisvaikutuksista on vain vähän tutkittua tietoa.
– Kerroin, että syöpä on uusiutunut hänen vaihtoehtoisista hoidoistaan huolimatta. Pyysin häntä harkitsemaan ja vaihtamaan lähestymistapaa. Tämä ei auttanut.
Vastaavia tapauksia ei ole tullut Alangon uran aikana monta eteen, mutta jokainen niistä on jäänyt mieleen. Tilanteissa on harvoin reitti positiiviseen lopputulokseen.
– Potilas päättää asiasta lopulta itse. Siinä pitää pysyä rauhallisena, kertoa faktat ja antaa potilaalle tilaa miettiä asiaa uudelleen.
Kyseinen potilas lopulta menehtyi.
– Luultavasti hän olisi menehtynyt, vaikka syöpähoidot olisi aloitettu, koska ennuste oli niin huono. Uskon silti, että hän menehtyi nyt nopeammin.
Hoitosuhteen säilyttäminen tärkeää
Alanko arvioi, että uskomushoitojen puoleen kääntyviä potilaita on enemmän kuin uskotaan. Syöpäpotilailla tilanne voi liittyä epätoivoon ja siihen, että he haluavat vaikuttaa sairauteensa.
– Ajattelen, että epätoivo saa heidät hakemaan vaihtoehtoja. He haluavat hallita tilannetta ja sairautta itse.
Alangon mukaan hoitosuhteen jatkumista ei saa vaarantaa, joten puheyhteyden täytyy säilyä avoimena. Mikäli uskomushoidosta ei ole mitään terveydellistä haittaa, potilas voisi jatkaa sitä.
– Potilaan on uskallettava kertoa, mitä hoitoja hän käyttää, koska pahin vaihtoehto on, että hän salaa hoitavalta lääkäriltä jotakin.
Kun luottamus on saatu, potilaalle ei tarvitse vakuutella lääketieteellisen hoidon vaikuttavuutta.
– Ei tarvita ylipuhumista, jos potilas uskoo lääkäriä. Joskus tarvitaan tieteellistä perustelua, Alanko summaa.
Kilpirauhasasiat usein tapetilla
Vaasan keskussairaalan endokrinologian ylilääkäri Otto Knutar on työssään kohdannut useita hankalia tapauksia, jotka eivät usko järkipuhetta.
– Meillähän kilpirauhasasioihin liittyy paljon uskomushoitoja. Joudun ottamaan usein kantaa konsultaatioihin, joissa todetaan potilaalla normaalit kilpirauhasarvot, mutta potilas on googlannut, että kyseessä voisi olla kilpirauhasen vajaatoiminta.
– Potilas on saattanut käydä uskomushoitoja tarjoavalla lääkärillä, joka on pahimmillaan määrännyt T3-monoterapiaa.
Knutarin vastaanotolle potilaat saapuvat esimerkiksi hoitojen kalleuden tai T3-hoitojen aiheuttamien sydänvaivojen vuoksi. Hoitotilanne hänen ja potilaan välillä kärjistyy liki aina, koska nämä potilaat eivät usko perinteiseen lääketieteeseen tai siihen mitä Knutar yrittää kertoa.
Kokenut endokrinologi muistelee, että on onnistunut vakuuttamaan ainoastaan yhden potilaan, mutta aikaa siihen kului kaksi vuotta. Luottamus syntyi ajan ja potilaan henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneiden asioiden kautta.
– Viesti menee huonosti perille. Yleensä nämä ihmiset poistuvat ovet paukkuen vastaanotolta.
Knutarin mukaan nämä potilaat elävät itse luodussa kuplassa.
– He löytävät netistä vain lisää tietoa, joka vahvistaa heidän kuplaansa. Samaan kuplaan liittyy olettamus, että kaikki lääkärit ovat korruptoituneita. He eivät usko lääkäreitä, jotka tekevät työtään tutkitun tiedon pohjalta.
Villin lännen sheriffi
Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, sisätautiopin dosentti Jan Sundell otti tehtäväkseen puhkoa kuplia. Sundell puolustaa tutkittua tietoa pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Siellä hän on puhunut rokotusten tärkeydestä ja ruokavalioista. Työtä on tehty omilla kasvoilla ja vapaa-ajalla viisi vuotta.
– Yritin saada jotain järjen ääntä sosiaaliseen mediaan. Siellä näkyy hyvin, että kun THL suosittelee ihmisiä ottamaan rokotuksen, palstat täyttyvät päinvastaisesta viestistä.
Sundell jäi kuitenkin vuodenvaihteessa tauolle sosiaalisesta mediasta, koska työ kävi raskaaksi jatkuvan kinaamisen vuoksi.
– En ole kertaakaan saanut ketään sanomaan, että olen oikeassa, tai muuttamaan mielipidettään. Ehkä jonkun kahden vaiheilla olevan olen vakuuttanut järjen äänestä.
Päivätyössään Sundell ei ole joutunut keskustelemaan uskomushoidoista.
– Osastolla hoidan verenmyrkytyksiä, keuhkopöhöjä ja sydäninfarkteja. Hoidan potilaat kuntoon, ja he lähtevät sairaalasta tyytyväisinä ulos.
Sundell kuitenkin ymmärtää syyt, joiden takia ihminen voi kääntyä uskomushoitojen puoleen. Lääkäreillä on kiireinen aikataulu, minkä takia potilaalle voi jäädä olo, ettei häntä ole huomioitu kunnolla.
– Potilas voi kokea jäävänsä kuulematta sen 15 minuutin aikana, jonka hän viettää terveyskeskuslääkärin vastaaotolla. Homeopaatin luona sen sijaan voi vierähtää tunti, ja siinä on paljon kosketusta ja kuuntelua. Ihmisen kunnollinen kohtaaminen on meidän ongelmamme. Aika ei riitä siinä mielessä kuin pitäisi.
Puoskarilakia tarvitaan
Haastatellut lääkärit ovat sitä mieltä, että lainsäädäntö uskomushoitojen "villin lännen" kuriin saamiseksi tulee saada aikaan.
– Ihan mitä tahansa ei saa tarjota hoitona. Varsinkaan vakavissa sairauksissa, sanoo syöpälääkäri Alanko.
Lainsäädännön avulla voidaan asettaa myös vastuuseen ne, jotka mainostavat uskomushoitojen tehokkuutta.
– Jos annetaan tehotonta uskomushoitoa ja sairaus pahenee, pitäisi lainsäädännöllä olla mahdollista saada hoidon tarjoaja tarvittaessa vastuuseen, hän jatkaa.
Eduskunnalle kirjallisen kysymyksenkin aiheesta jättänyt kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsäsen mukaan lainsäädännön tulisi turvata erityisesti niitä, jotka eivät kykene päättämään hoidostaan. Räsäsen mukaan mallia voisi hakea Ruotsista, jossa syöpäsairaita, raskaana olevia tai alle 8-vuotiaita ei voisi hoitaa kuin henkilö, jolla on terveydenhuollon koulutus.
– En siis ehdota suoranaista kieltoa niin sanotuille täydentäville hoidoille, vaan kuluttajansuojan parantamista ja hoitoja antavien valtuuksien rajoittamista heikossa asemassa olevien potilaiden kohdalla. Varsinkin silloin, kun on kyse henkeä uhkaavista sairauksista, Räsänen sanoo.
Sundell suojaisi lainsäädännöllä myös muistihäiriöiset ja mielenterveyspotilaat hoidoilta, joilla heikommassa asemassa olevia voidaan rahastaa.
– Hoitojen nimi pitäisi muuttaa rentoutumishoidoiksi tai joksikin muuksi. Kaikki terveysväittämät pitäisi poistaa niistä. Ei voi sanoa esimerkiksi kuppauksen parantavan verenpainetautia, puhdistavan veren kuona-aineista tai edistävän munuaisten ja maksan toimintaa, hän listaa.
Sundell jatkaa, että terveysväittämiä saisi olla, mikäli väitteet perustuisivat tutkittuun tietoon pohjautuvaan näyttöön.
Poliittinen tahto puuttuu
Niin sanottua puoskarilakia on yritetty saada voimaan jo lähes vuosikymmenen ajan.
– Poliittinen tahto ei ole riittävän vahva ja kestävä. Hoitojen takana olevat valtavat markkinat työllistävät paljon ihmisiä. Kokemuksesta voin sanoa, että aina kun tuon näitä asioita esiin, saan reaktioita ja vastustusta. Samalla käynnistyy myös alan edustajien lobbaus, Räsänen sanoo.
Räsäsen mielestä asiantuntijat ja lääkärikunta ovat olleet liian hiljaa asiasta tai he ovat saaneet liian vähän puhetilaa. Lääkäriliiton taannoista ulostuloa hän pitää hyvänä.
– Uskon, että sillä olisi vaikutusta, jos arvostetut lääketieteen asiantuntijat toisivat vahvempia kannanottoja.
Hän on optimistinen, että puoskarilaki saadaan aikaan, koska palaute yli puoluerajojen on ollut kannustavaa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vastasi Räsäsen esittämään kirjalliseen kysymykseen, että tarve lainsäännön kehittämiselle on tunnistettu. Asiaan ei kuitenkaan voida puuttua tällä hallituskaudella.
– Viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan olisi hyvä saada kirjattua tämä. Siinä auttaisi tosi paljon, jos lääkärikunnan sisältä tulisi jonkinlainen pohja, millainen lainsäädännön olisi hyvä olla.
