Keuhkokuume-epidemian luonne hahmottuu vähitellen Paramyksovirus todennäköinen SARS:n aiheuttaja
Kaakkois-Aasiassa käynnistynyt vakavien hengitystieinfektioiden epidemia on saanut Maailman terveysjärjestön WHO:n hälyttämään terveysviranomaiset kaikkialla maailmassa valmiuteen. Viime viikkoina SARS-tapauksia (severe acute respiratory syndrome) on raportoitu Vietnamista, Hongkongista ja Singaporesta sekä näiltä alueilta palanneilta matkailijoilta mm. Kanadasta. Oireisia matkailijoita on lisäksi sairaalaseurannassa useissa maissa, myös Suomessa.
Kaikkiaan tapauksia ja epäilyjä on raportoitu WHO:lle yli 200, yli puolet niistä Hongkongista. Influenssan kaltaiseen tautiin sairastuneilla on ollut hengenahdistusta ja vaikeimmissa tapauksissa molemminpuolinen keuhkokuume. Noin 10 % on tarvinnut hengityskonehoitoa. Tautiin on kuollut kymmenkunta potilasta.
Etelä-Kiinassa Guangdongin maakunnassa ilmeni jo aiemmin talvella yli 300 tapauksen keuhkokuume-epidemia, jossa saattaa olla kyse samasta taudista. Siellä sairastuneista kuoli viisi.
Uusi taudinaiheuttaja?
Pitkään tuntemattomana pysynyt taudinaiheuttaja alkoi saada hahmoa, kun Hongkongissa tunnistettiin näytteistä paramyksoryhmän virus, jota pidetään todennäköisenä aiheuttajana. Ryhmä on kuitenkin suuri ja tietoa tarvitaan lisää, ennen kuin asiassa päästään eteenpäin, toteaa tutkimusprofessori Pauli Leinikki Kansanterveyslaitokselta.
- Kyseessä voi hyvinkin olla paramyksoviruksiin kuuluva uusi virus. Niitä löytyy tästä ryhmästä vieläkin, sanoo Leinikki.
Vanhoja tuttuja ryhmässä ovat parainfluenssat, sikotauti-, tuhkarokko- ja RS-virus. Tuoreita tulokkaita on mm. Malesiassa ja Singaporessa pari vuotta sitten aivokuume-epidemian aiheuttanut Nipah-virus, joka lähti liikkeelle sioista.
Käsitys taudin tarttuvuudesta on vielä epäselvä. Tähän asti on näyttänyt siltä, että 90 % sairastuneista on ollut potilaita hoitaneita tai potilaiden perheenjäseniä, eli tartunta on saatu lähikontaktissa. Lähipäivinä alkaa näkyä, onko tauti levinnyt eteenpäin. Diagnostisen testin kehittäminen paramyksovirukselle kestää kuitenkin Pauli Leinikin mukaan kuukausia.
Seurannassa olleita tapauksia putoaa myös koko ajan pois listoilta. Esimerkiksi Saksan kolmesta tapauksesta yksi on paljastunut denguekuumeeksi, yksi A-influenssaksi ja yksi pneumokokkipneumoniaksi.
Epäilyt eristykseen
Kansanterveyslaitos on antanut SARS-tapausten varalle WHO:n linjausten mukaiset ohjeet (ks. www.ktl.fi tai www.who.int). Tiedot epäilyistä pyydetään ilmoittamaan nopeasti puhelimitse KTL:n infektiolääkärille (09-4744 8557).
Epäily perustuu kliiniseen kuvaan ja matkustusanamneesiin. Yli 38 asteen kuume ja hengitystieoire (yskä, hengenahdistus, hypoksia, röntgenlöydökset keuhkokuumeesta) viikon kuluessa paluusta epidemia-alueelta ovat perusteet potilaan eristämiselle sairaalaseurantaan, samoin lähikontakti epäiltyyn.
- Tavallinen sairaalaeristys yhden hengen huoneessa, hengityssuojaimet ja hanskat luultavasti riittävät, sanoo infektiolääkäri Mia Valkonen Kansanterveyslaitokselta.
Ensimmäinen Suomessa seurattava potilas, Vietnamin matkan jälkeen hengitystieinfektion saanut nainen, on seurannassa Auroran sairaalassa, jossa on myös alipainehuone.
- Potilaisiin suhtaudutaan kuten yleensä keuhkokuumepotilaisiin ja kaikki erotusdiagnostiset mahdollisuudet tutkitaan. Myös hoito on tavanmukainen, sanoo Valkonen.
Sekundaari-infektioiden vuoksi myös bakteerilääkkeet saattavat olla tarpeen, vaikka ne eivät SARS-tautiin tehoa. WHO:n mukaan viruslääkkeillä ja steroideilla on yksittäistapauksissa saatu helpotusta.
Epidemia-alueilla matkalla olleille on annettu ohje hakeutua hoitoon, jos oireita ilmenee viikon kuluessa paluusta. Matkustuskieltoon ei kuitenkaan ole nähty aihetta. Lentoyhtiöitä on ohjeistettu tapauksista, jotka ilmenevät matkan aikana, ja pitkällä lentomatkalla kanssamatkustajia pidetään altistuneina ja heitä informoidaan myös.
