• Hertta Vierula

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan

Ehdimmekö tuhota ydinaseet ennen kuin ne ­tuhoavat meidät, kysyy Tilman Ruff.

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan Kuva 1 / 1

Professori Tilman Ruff on australialainen kansanterveyteen ja infektiotauteihin erikoistunut lääkäri ja yksi ICAN:n perustajajäsenistä. ICAN sai tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon.

Vuonna 2006 perustettu ICAN on yhteistyöverkosto, joka ajaa ydinaseiden kieltämistä. Siihen kuuluu 468 järjestöä sadassa maassa. Suomesta verkostoon kuuluu esimerkiksi Lääkärin sosiaalinen vastuu.

Ruff on toiminut ydinaseita vastaan koko uransa ajan.

– Ydinaseet ovat suurin uhka ihmisten terveydelle.

Hänen mielestään lääkäreillä on ammatillinen velvollisuus – ja hyvä mahdollisuus – vaikuttaa tässä asiassa. Lääkärit ovat tottuneet selvittämään asioiden tieteelliset perusteet.

– Ydinaseiden kohdalla on ilmeistä, että perustelut siitä, että ne lisäävät turvallisuutta, ovat vääriä.

Ruff painottaa, että ydinaseet ovat jatkuva uhka. Ennen pitkää joku käyttää ydinasetta, ellei niistä päästä eroon.

Verkoston perustamisesta päätettiin Helsingissä

Ruff näkee ydinaseriisunnan puolesta puhumisen luontevana tehtävänä lääkäreille.

– Me voimme puhua tästä kansanterveyden kannalta, niin kuin puhumme liikenneturvasta ja monista senkaltaisista asioista. Meillä on myös kokemusta yhteistyöstä monien eri alojen kesken kansanterveysasioissa.

Ruff toimii aktiivisesti myös IPPNW:ssä (International Physicians for the Prevention of Nuclear War). Tämä ydinsodan vastainen lääkärien järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985.

2000-luvun puolivälissä järjestön piirissä alkoi kasvaa huoli ydinasevarustelun kiihtymisestä.

– Tajusimme, että tarvitaan laajempaa kansainvälistä yhteistyötä.

Aloite lähti Australiasta, mutta päätös ICAN-verkoston perustamisesta tehtiin kokouksessa, joka pidettiin Helsingissä.

Suomi ei ole mukana ydinaseriisuntasopimuksessa

ICAN-verkoston suurimpia saavutuksia on ydinaseriisuntasopimus, joka solmittiin YK:ssa kesäkuussa. Sopimuksen on toistaiseksi allekirjoittanut 56 maata. Ydinasevaltoja ei allekirjoittajien joukossa ole.

Suomikaan ei ole sopimusta allekirjoittanut.

Ruff muistuttaa, että esimerkiksi kemialliset aseet ja maamiinat kieltävillä sopimuksilla on ollut valtava vaikutus, vaikka sopimuksia vastustettiinkin.

– Olen todella otettu ja nöyrän kiitollinen siitä, että verkosto on nyt saanut rauhanpalkinnon.

Ruffin mielestä kaikkien ihmisten olisi syytä ottaa ydinaseuhka henkilökohtaisesti ja painostaa päättäjiä toimimaan sen torjumiseksi.

– Moni toivoo, että ydinaseiden uhka katoaisi. Niin ei kuitenkaan tapahdu, ellemme toimi aktiivisesti sen eteen.

Ruff vieraili Lääkäriliitossa joulukuussa.

Lisää aiheesta

Nobel-palkinto syöpätutkijoille
Nobel-palkinto syöpätutkijoille
Nobel-voittaja ei yllättänyt

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Rokotetutkija sai huijaripalkinnon

Rokotteiden vastaisen liikkeen nousu perustui väärennettyihin tuloksiin.

Ajassa
Kela lopettaa Kelain-palvelun itsenäisille ammatinharjoittajille

Kelain on ensi vuoden alusta lääkäreiden käytössä vain määrättäessä satunnaisesti reseptejä ilman ansaintatarkoitusta.

Ajassa
Rokotetutkija sai huijaripalkinnon

Rokotteiden vastaisen liikkeen nousu perustui väärennettyihin tuloksiin.

Työssä
Näin teet hyvän B-lausunnon

Vaikka lääkehoito on suositusten mukaista, sitä ei välttämättä korvata sairausvakuutuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suolistosyövän hoito tarkentuu

Ennusteen ratkaisee taudin levinneisyys toteamishetkellä Raija Kallion mukaan.

Pääkirjoitus
Uuni pullollaan

Pekka Nykänen: Lääkisten sisäänotto on liian suuri.

Ajassa
Mutkan kautta lääkäriksi

Moni aloittaa lääketieteen opinnot heti lukion jälkeen. Osalla on ­kokonainen tutkinto toiselta alalta. Lääkärilehti kysyi kahdelta toisen tutkinnon suorittaneelta, miltä lääkisopinnot maistuvat.

Ajassa
Opiskelu on ylittänyt odotukset

Adalmiina Koivisto ja Samuel Kari aloittivat tänä syksynä lääkäriopinnot Tampereen yliopistossa.