Konsensuskokous koululaisten terveydestä: Kehityksen siirtymävaiheissa tarvitaan laaja terveystarkastus
Lapsi käy peruskoulun aikana läpi ainakin kolme kehityksellistä siirtymävaihetta, jotka edellyttävät perusteellista moniammatillista määräaikaista terveystarkastusta, katsoo koululaisten terveyttä käsitellyt Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian järjestämä konsensuskokous.
Ensimmäinen merkittävä kehitysvaihe ajoittuu koulunkäynnin alkamiseen. Lääkärin pitäisi silloin tavata sekä lapsi että hänen vanhempansa.
Toinen murrosvaihe on edessä oleva siirtyminen yläasteelle ja lähestyvä puberteetti. Tämän vaiheen lääkärintarkastuksessa otetaan kantaa mm. oppimisen vaikeuksiin, tunne-elämän oireiluun sekä terveyden ja kasvun kannalta haitalliseen käyttäytymiseen.
Kolmannessa lääkärintarkastuksessa ovat esillä murrosiän yksilölliset fyysiset ja psyykkiset muutokset mutta myös mm. mahdolliset ammatinvalintaan vaikuttavat sairaudet ja rajoitukset. Tämä tarkastus pitää tehdä hyvissä ajoin ennen peruskoulun päättymistä.
Lisäksi konsensuskokous suosittelee, että koululainen käy terveydenhoitajan vastaanotolla vuosittain.
Koulussa toimivan lääkärin ja terveydenhoitajan työn tuloksellisuus edellyttää, että he toimivat osana kouluyhteisöä, tapaavat riittävästi lapsia ja että heillä on riittävästi aikaa lasten kohtaamiseen, konsensuskokous huomauttaa.
Kouluterveydenhuolto ei ole toipunut ennalleen laman jälkeenkään. Esimerkiksi koululääkärillä käynnit vähentyivät koko maan peruskouluissa 12 prosenttia vielä vuosina 1997-99. Kouluterveydenhuollon toimintatavat ja resurssit vaihtelevat huomattavasti eri kunnissa.
Koululaisten suurimpien terveysongelmien todettiin liittyvän mielenterveyteen. Keskimäärin joka viides peruskouluikäinen kärsii selvitystä ja tukea vaativasta psyykkisestä häiriöstä. Ongelmista merkittävin on masennus, mutta yleisiä ovat myös käytös- ja tarkkaavuushäiriöt, jotka ilmenevät aggressiivisuutena, levottomuutena ja epäsosiaalisena käytöksenä. Syömishäiriöt ovat nuorten tyttöjen vakava ongelma.
Peruskoulun lopettaneista noin kaksi prosenttia käyttää päihteitä siinä määrin, että heille on jo kehittynyt hoitoa vaativa päihderiippuvuus.
Terveyttä haittaavasta käyttäytymisestä puhuttaessa nousivat nyt esille myös mm. tietokone- ja peliriippuvuus, väkivalta tai sen uhka sekä seksuaalikäyttäytymisen ongelmat.
Tarkastelussa koko koulu
Tämänkertaisen konsensuskokouksen todettiin kuitenkin poikkeavan edeltäjistään sikäli, että aiheen käsittely ylitti perinteiset lääketieteelliset rajat. Konsensuslausumassa tarkastellaankin koulua laajasti lapsen kasvu- ja toimintaympäristönä ja arvioidaan siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten opettajien roolia, sopivaa vaativuustasoa tai osallistumismahdollisuuksia.
Vaikka koululla ja terveydenhuollolla on erilainen perustehtävä, yhteisenä tavoitteena on lapsen terveyden ja elämänhallinnan edistäminen. Kouluvaikeudet ja terveysongelmat ovat yhteydessä keskenään. Lapset, joilla on näitä ongelmia, ovat syrjäytymisvaarassa ja muodostavat erityisen haasteen koulu-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyölle, konsensuslausumassa sanotaan.
Kouluterveydenhuollon järjestämiseen ei konsensuskokouksen mielestä voida suositella yhtä tiettyä mallia, koska ei ole riittävää näyttöä, minkälainen koululaisten terveyttä edistävä palvelukokonaisuus olisi tehokkain, taloudellisin tai oikeudenmukaisin. Kuntien kokoerot, sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen erilaisuus sekä koulujen erot on otettava huomioon.
