Ajan­kohtai­sta

Korona ei vaikuta potilasvahinkolain korvausperusteisiin

Koronavirusepidemian aikana potilasvahinkoilmoitusten määrä on vähentynyt.

Hertta Vierula
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) tehtyjen potilasvahinkoilmoitusten määrä on vähentynyt koronavirusepidemian aikana. Määrän arvioidaan edelleen vähenevän, sillä toimenpiteitä ja hoitokäyntejä terveydenhuollossa on kevään aikana ollut aiempaa vähemmän.

Potilasvakuutuskeskukselle on tullut joitakin koronaepidemiaan liittyviä vahinkoilmoituksia, esimerkiksi hoitoon pääsyn viiveisiin ja toimintayksiköissä saatuihin tartuntoihin liittyen. Näiden ilmoitusten määrän arvellaan jatkossa lisääntyvän.

– Koronaepidemia ei vaikuta potilasvahinkolain korvausperusteisiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattistandardia arvioidaan epidemian aikana samaan tapaan kuin normaalistikin, kertoo johtaja Minna Plit-Turunen PVK:sta tiedotteen mukaan.

Korvauspäällikkö Elina Muukkonen muistuttaa, että kun PVK pyytää terveydenhuollon yksiköltä selvitystä, siinä kannattaa selostaa mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jos koronaepidemia on vaikuttanut ja on voinut vaikuttaa tapahtuman kulkuun tai potilasvahingon syntyyn.

– Se helpottaa asian arviointia korvauskäsittelyssä, Muukkonen sanoo.

Mitä jos leikkaus siirtyy ja potilaan terveydentila huononee sen takia?

PVK on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia koronavirusepidemiasta ja potilasvakuutuksesta.

Koronavirusepidemian aiheuttamista viiveistä muussa hoidossa todetaan esimerkiksi, että terveyden- ja sairaanhoidolliset resurssit vaikuttavat siihen, minkä tasoista hoitoa yhteiskunnassa voidaan antaa. Potilasvahinkona ei korvata sellaista henkilön terveydentilan huononemista, jonka hoitamatta jääminen johtuu pelkästään terveydenhuollon rajallisista voimavaroista, jos resurssienjako ja toiminta muutoin ovat olleet hyväksyttävällä tasolla ja esimerkiksi hoidon kiireellisyys on oikein arvioitu.

Lue myös

Hoivakodissa saadusta koronavirustartunnasta todetaan, että potilasvahinkona voidaan korvata ainoastaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko. Vanhustenhoidon ja kotipalveluiden pääasiallinen tarkoitus on potilaan valvonta, avustaminen, hoivaaminen ja muu tukeminen eikä sitä lähtökohtaisesti voida pitää terveyden- ja sairaanhoitona. Hoivakodissa hoivahenkilöstöltä tai toiselta potilaalta saatu koronavirustartunta ei ole aiheutunut terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä eikä se kuulu potilasvahinkolain soveltamisalan piiriin.

Jos taas on osoitettavissa, että tartunta on todennäköisesti saanut alkunsa hoivakodissa tehdyn lääketieteellisen hoitotoimenpiteen yhteydessä, tapaukseen voidaan soveltaa potilasvakuutuksen infektiopykälää, ja asia voidaan ottaa Potilasvakuutuskeskuksen arvioitavaksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030