1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koronarokotteen mahdollisesti aiheuttama veren hyytymishäiriö "äärimmäisen harvinainen diagnoosi", sanoo Fimean ylilääkäri
Ajan­kohtai­sta

Koronarokotteen mahdollisesti aiheuttama veren hyytymishäiriö "äärimmäisen harvinainen diagnoosi", sanoo Fimean ylilääkäri

HUS laati ohjeen hyytymishäiriön diagnosoinnista ja poissulkemisesta perusterveydenhuollossa.

Koronarokotteen mahdollisesti aiheuttama veren hyytymishäiriö Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Euroopan lääkevirasto EMA arvioi keskiviikkona, että veren hyytymishäiriön (verisuonitukokset yhdessä alentuneiden verihiutalemäärien kanssa) yhteys Astra Zenecan koronarokotteeseen on mahdollinen mutta erittäin harvinainen.

Raportointi-insidenssi oli Saksassa yksi sataatuhatta rokotettua kohti ja Iso-Britanniassa yksi kuuttasataatuhatta rokotettua kohti.

Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen korostaa, että kyse ei ole tavallisesta veritulpasta, vaan rokote aiheuttaa hyytymishäiriön, joka johtaa verisuonitukoksiin.

– Mitään yleistä laskimo- tai valtimopuolen verisuonitukosriskiä ei rokotteen yhteydessä ole havaittu.

HITin (heparin induced thrombocytopenia) kaltainen veren hyytymishäiriö on Kaukosen mukaan äärimmäisen harvinainen diagnoosi.

– Tein anestesia- ja tehohoitotyötä parikymmentä vuotta ennen kuin siirryin viranomaispuolelle ja törmäsin urani aikana yksittäisiin HIT-tapauksiin. Perusterveydenhuollon lääkäri ei näe tällaista ehkä koko uransa aikana.

– Hyytymishäiriön huomaaminen on tässä se ydinjuttu, korostaa Kaukonen.

Kaukonen uskoo, että päivystykseen tulee ihmisiä, jotka ovat huolissaan. Siksi olisi tärkeää perusterveydenhuoltoon saada käytännön työkaluja diagnostiikkaan. Esimerkiksi HUS on jo tehnyt ohjeen käytännön työtä tekeville lääkäreille.

- Perusterveydenhuollossa hyytymishäiriö voidaan diagnosoida tai poissulkea laboratoriokokeilla, sanoo Kaukonen.

Lue myös

HUS ohjeistaa seuraavasti: "Perusterveydenhuollossa laboratoriokokeina: Perusverenkuva: löydös trombosytopenia, tromb < 100 x 109/l, tyypillisesti < 50 x 109/l, mahdollisesti lievä anemia. aHIT:n poissulkuna voidaan pitää normaalia trombosyyttilukua ja FiDD < 1.0 mg/l, ja oireen väistymistä seurannassa."

Fimea on saanut aiheesta kansalaisilta runsaasti haittavaikutusraportteja. Raporteista suuri osa on puutteellisia, jolloin niistä on mahdotonta päätellä, mikä on varsinainen diagnoosi ja onko verisuonitukoksen yhteydessä havaittu veren hyytymishäiriö. Siksi Fimea pyytääkin, että hyytymishäiriöön yhdistetyt haittavahinkoilmoitukset tulisivat hoitavalta lääkäriltä.

– Ilmoituksissa tulisi kertoa tehdyt mittaukset hyytymiseen liittyen, kuten onko verihiutalemäärä mitattu ja mikä se on.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.