1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koronarokotteet estävät edelleen vakavaa tautimuotoa
Ajan­kohtai­sta

Koronarokotteet estävät edelleen vakavaa tautimuotoa

Deltan myötä rokotteiden teho limakalvoinfektiota vastaan on laskenut, eivätkä tartuntaketjut aina katkea rokotettuun.

Koronarokotteet estävät edelleen vakavaa tautimuotoa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Koronarokotteiden tarjoama suoja vakavalta koronataudilta ei ole juurikaan hiipunut deltavariantin myötä, mutta suoja limakalvoinfektiolta on alentunut.

– Koronarokotteet eivät deltavariantin kohdalla enää vastaa siihen toiveeseen, että rokotukset estäisivät viruksen tarttumista ja transmissionketjut saataisiin kokonaan katkaistua. Alkuperäisen Wuhanin viruksen ja alfamuunnoksen kohdalla leviäminen pysähtyi lähes seinään. Deltan kohdalla infektoitumisia tulee myös rokotesuojan läpi, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

– Deltavariantti vaatii paljon enemmän neutraloivia vasta-aineita kuin muut virusmuunnokset, hän kertoo.

Näin siis kaksi kertaa rokotettukin voi saada oireettoman tai lieväoireisen infektion ja tartuttaa virusta eteenpäin. Siitä, kuinka kauan kahdesti rokotettu on tartuttava, on tietoa vasta vähän. Alustavaa näyttöä on siitä, että lyhyemmän aikaa kuin rokottamaton.

Vakavassa tautimuodossa solusitoisella immuniteetilla on huomattava merkitys. Vasta-aineilla on kuitenkin roolinsa ja niitä tarvitaan paljon limakalvoinfektion estämiseen.

– Suojatehon serologisia korrelaatteja ei kuitenkaan ole vielä voitu täsmentää.

Sairaalaan joutuvat yleensä rokottamattomia

Kerran rokotettujen kohdalla limakalvojen vasta-aineiden määrä on vähäisempi ja läpäisyinfektiota tulee enemmän. Kuitenkin suoja vakavaa tautia vastaan on jo erittäin hyvä.

– Tavallaan kyseessä on kuin kaksi eri tautia: onko tartunnan saaneella virusta limakalvoilla ja lievä flunssankaltainen tauti, vai saako hän vakavan koronataudin, Nohynek selittää.

Riippuen siitä, missä, keitä ja millaisella annosvälillä on tutkittu, ensimmäinen rokoteannos estää keskimäärin 35 prosenttia lieväoireisista infektioista ja toinen annos noin 70 prosenttia. Vakavien tautimuotojen estämisessä eri tutkimuksissa puhutaan 80–90 prosentista.

Rokotteiden teho vakavan taudin estämisessä näkyy siinä, että tartunnan määristä ja sairaalahoitoon joutuneista kertovat käyrät ovat erkaantuneet toisistaan rokotuskattavuuden noustua.

– Sairaalaan joutuneista valtaosa on rokottamattomia. Rokotteet toimivat. Ne tekevät juuri sitä, mitä Suomen rokotusstrategian näkökulmasta halutaan, eli estävät vakavaa tautia, kuolemia, elinvuosien menetyksiä ja pitävät yllä terveydenhuollon kantokykyä, Nohynek sanoo.

Lue myös

Suoja lievää tautia vastaan hiipuu pian

Rokotteen antama suojateho limakalvoinfektiota kohtaan hiipuu todennäköisesti kohtuullisen pian, 4–6 kuukaudessa, mutta suoja vakavaa infektiota kohtaan säilyy hyvänä. Tässä saattaa olla vaikutusta kahden rokoteannoksen pidemmällä annosvälillä, joka on ollut suositus Suomessa, Iso-Britanniassa ja Kanadassa.

– On ajateltu, että pidempi annosväli olisi parempi, koska immunologinen vaste pääsisi kypsymään paremmin, mutta onko näin deltan kanssa, siitä ei vielä tiedetä riittävästi.

Uusia virusvariantteja on todennäköisesti tulossa deltan jälkeenkin. Nohynek pitää lohdullisena sitä, että nykyiset Wuhanin viruksen perusteella tehdyt rokotteet estävät edelleen vakavaa tautia.

– Ristisuoja vakavaa tautia vastaan on olemassa. Voi olla, ettei koronan kohdalla tarvitse mennä siihen, että joka vuosi annettaisiin uusi räätälöity rokote.

Israelissa on rokotettu kolmansilla annoksilla yli 40-vuotiaita jo heinäkuusta. Yhdysvalloissa hallitus on päättänyt antaa kolmas tehosterokote kaikille syyskuun lopusta lähtien. Nohynekin mielestä näyttö siihen ei ole vielä täysin aukotonta. Suomessa Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR pohtii asiaa elokuun lopun kokouksessaan.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sappitiehytsairaus PSC on yleisin Suomessa, syystä ei selvyyttä

Taudilla on yhteys tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Ajassa
Lääkäriliitto: Tietoturva tasapainotettava hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden kanssa

Hoitavalla lääkärillä tulee olla aina saatavilla kaikki tieto, mitä tarvitaan hyvään hoitoon.

Ajassa
Yhden sote-valvontaviraston malli jälleen esillä

STM:n työryhmä katsoo, että uusi virasto tulisi perustaa mahdollisimman pian.

Ajassa
Työntekijä urkki Turussa potilastietoja

Kohteina pääasiassa työkaverit kaupunginsairaalassa.

Ajassa
Maine ja kieli selittävät Latvian suosiota

Ulkomailla opiskelussa parasta on Elina Hirvosen mielestä uusien näkökulmien löytyminen.

Tieteessä
Ateroskleroottisen valtimotaudin riski pienenee merkittävästi ruokavaliomuutoksin

Keskeistä on LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen rasvan laatua muuttamalla.