1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kouluterveydenhuollossa onnistuvat sekä tarkastukset että lisätuki, jos suositusmitoitusta noudatetaan, sanoo THL:n ylilääkäri
Ajan­kohtai­sta

Kouluterveydenhuollossa onnistuvat sekä tarkastukset että lisätuki, jos suositusmitoitusta noudatetaan, sanoo THL:n ylilääkäri

– Missään nimessä ei ole koskaan ajateltu, että koululääkärin työ olisi pelkkiä tarkastuksia, Marke Hietanen-Peltola sanoo.

Kouluterveydenhuollossa onnistuvat sekä tarkastukset että lisätuki, jos suositusmitoitusta noudatetaan, sanoo THL:n ylilääkäri Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Lääkäreitä ja terveydenhoitajia on neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa edelleen suosituksia vähemmän.

Erityisen huono tilanne on kouluterveydenhuollossa. Lääkärisuositus toteutui 19 prosentissa terveyskeskuksista, selviää vuoden 2019 tiedoista. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2004 laatiman suosituksen mukaan kokopäivätoimista lääkäriä kohden olisi korkeintaan 2 100 koululaista.

Aiemmin tilanne oli vielä synkempi. Ennen niin sanotun neuvola-asetuksen voimaan tuloa vuonna 2007, oli koululääkäreillä noin 9 200 oppilasta kontollaan. Vuonna 2019 määrä oli keskimäärin 3 256.

Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että ongelmia on sekä rekrytoinnissa että siinä, että virkaa kohti on liikaa oppilaita. Joskus kyse on siitä, miten terveyskeskuslääkäreiden aikaa jaetaan eri velvollisuuksiin.

Paras lääkäritilanne oli äitiysneuvoloissa, joissa suositus toteutui 72 prosentissa terveyskeskuksia vuonna 2019.

Voiko tämä johtua siitä, että äitiysneuvoloiden työ koetaan kriittisemmäksi niukkojen resurssien jaossa?

Hietanen-Peltola muistuttaa, että on terveyskeskusten oman harkinnan varassa, miten he priorisoivat toimintoja.

– On totta, että äitiysneuvoloissa on asioita, joita pitää todeta tietyllä hetkellä tai voi olla vakavia seurauksia, mutta ajattelen niin, että niin on myös koululaisten osalta.

Kansallisesti ei ohjeisteta, miten palveluja priorisoidaan

Kouluterveydenhuollossa toimineet lääkärit ovat toistuvasti tuoneet esiin, että kouluterveydenhuollon lakisääteiset ikäluokkatarkastukset 1., 5. ja 8. luokalla vievät aikaa apua enemmän tarvitsevilta. Aiheesta on puhunut Lääkärilehdessä muun muassa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

– Ajattelen, että tässä on pientä väärinkäsitystäkin siitä, mitä nämä tarkastukset ovat sisällöllisesti. Lisäksi on surullista nähdä, että koululääkärin työ nähdään pelkkinä tarkastuksina, Hietanen-Peltola sanoo.

Jos työpanos olisi suositusmitoituksen mukainen, koululääkärille jää runsaasti työaikaa tukea tarvitsevien oppilaiden lisäkäynteihin.

– Missään nimessä ei ole koskaan ajateltu, että koululääkärin työ olisi pelkkiä tarkastuksia.

Hänen mukaansa jo neuvola-asetusta laadittaessa ymmärrettiin, että psykososiaaliset ongelmat ovat lasten ja nuorten suurin terveyshaaste.

Asetukseen kirjattujen terveystarkastusten idea oli, että perehdytään laajasti koko perheen asioihin, ja vaikka terveystarkastusten ajankohdat ovat kaikille samat, tapaamisen sisältöä on tarkoitus muokata sen mukaan, mikä on lapsen ja perheen tarve.

Kun resurssit eivät ole kohdallaan, lääkärit joutuvat monotonisesti tekemään pienessä ajassa paljon tarkastuksia, eikä alkuperäinen idea pääse toteutumaan.

Vaikka lisäkäynneille olisi tarvetta, niitä ei välttämättä pysty tarjoamaan, kun aikoja ei kerta kaikkiaan ole.

Jos työntekijämitoitus olisi suosituksen mukainen, olisi Hietanen-Peltolan mukaan mahdollista sekä toteuttaa tarkastukset että hoitaa lisätuen tarpeessa olevat yhteistyössä kuraattorin ja psykologin kanssa.

– Uskon, että kokemus tarkastusten turhuudesta ja hyödyttömyydestä syntyy aika paljon siitä, että resurssit eivät ole sellaiset, että työtä pystyy tekemään laadukkaasti.

Marke Hietanen-Peltolan tiedossa ei ole, että asetusta oltaisiin muuttamassa.

Kansallisesti ei ohjeisteta, miten palveluja priorisoidaan, jos resursseja puuttuu.

Lue myös

– On yritetty lähteä siitä, että tähän resursoidaan kunnolla.

Kouluterveydenhuollon suositus on vuodelta 2004

Nyt julkaistuun henkilöstövoimavaraselvitykseen koottiin valtakunnalliset henkilöstömitoitussuositukset:

Äitiysneuvola (Klemetti & Hakulinen-Viitanen toim. 2013)

- Enintään 76 raskaana olevaa / kokopäivätoimista terveydenhoitaja tai kätilö kohti

- Enintään 600 raskaana olevaa / kokopäivätoiminen lääkäri

Lastenneuvola (STM 2004)

– Enintään 340 0–6-vuotiasta / kokopäivätoiminen terveydenhoitaja

– Enintään 2400 0–6-vuotiasta / kokopäivätoiminen lääkäri

Kouluterveydenhuolto (STM & Suomen Kuntaliitto 2004)

– Enintään 600 oppilasta / kokopäivätoiminen terveydenhoitaja

– Enintään 2100 oppilasta / kokopäivätoiminen lääkäri

Opiskeluterveydenhuolto (STM 2021)

- 570 (toinen aste) tai 1 200 (korkea-aste) opiskelijaa / kokopäivätoiminen terveydenhoitaja

– 2500–3000 opiskelijaa / kokopäivätoiminen lääkäri

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sappitiehytsairaus PSC on yleisin Suomessa, syystä ei selvyyttä

Taudilla on yhteys tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Ajassa
Lääkäriliitto: Tietoturva tasapainotettava hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden kanssa

Hoitavalla lääkärillä tulee olla aina saatavilla kaikki tieto, mitä tarvitaan hyvään hoitoon.

Ajassa
Yhden sote-valvontaviraston malli jälleen esillä

STM:n työryhmä katsoo, että uusi virasto tulisi perustaa mahdollisimman pian.

Ajassa
Työntekijä urkki Turussa potilastietoja

Kohteina pääasiassa työkaverit kaupunginsairaalassa.

Ajassa
Maine ja kieli selittävät Latvian suosiota

Ulkomailla opiskelussa parasta on Elina Hirvosen mielestä uusien näkökulmien löytyminen.

Tieteessä
Ateroskleroottisen valtimotaudin riski pienenee merkittävästi ruokavaliomuutoksin

Keskeistä on LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen rasvan laatua muuttamalla.