Ajan­kohtai­sta

Koulutus vähentää päivystysten potilasvahinkoja

Akuuttilääketieteen erikoisala ottaa pikku hiljaa ensilinjan päivystyksen haltuun, sanoo Ari Palomäki.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Laura Vesa

Korvatuista potilasvahingoista 19 prosenttia tapahtuu päivystyksissä, kertoi Potilasvakuutuskeskus taannoin vuoden 2017 tilastoista.

Yllättikö tulos, Akuuttilääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Ari Palomäki?

– Se, että vahinkoja on paljon, ei yllättänyt. Suuri osuus yllätti, hän sanoo.

Päivystyksessä tapahtuvat potilasvahingot olivat yksi peruste sille, että vuonna 2013 päädyttiin perustamaan akuuttilääketieteen erikoisala.

– Sekä sairaaloissa että sosiaali- ja terveysministeriössä oltiin tyytymättömiä siihen laatuun, jolla päivystystyötä tehtiin. Haluttiin saada akuuttilääketieteeseen perehtyneet erikoislääkärit vastaamaan päivystystoiminnasta nuorten erikoistuvien lääkärien sijaan.

Päivä viikossa koulutusta

Päivystyksen potilasvahingoille altistaa Palomäen mukaan se, että päivystystä ovat perinteisesti tehneet nuoret ja vaihtuvat lääkärit. Kun on vaihtuvuutta, tiimi ei pääse hitsautumaan yhtenäiseksi.

Sujuva yhteistyö auttaa toimimaan erityisesti kriittisissä tilanteissa.

– Päivystystyölle on ominaista, että tehdään aikakriittisesti puutteellisilla tiedoilla tärkeitä päätöksiä.

Ari Palomäki toimii professorin tehtävien lisäksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa päivystysklinikan ja konservatiivisen tulosalueen ylilääkärinä.

Päivystysklinikassa akuuttilääketieteeseen erikoistuvien osaamista tuetaan siten, että yksi päivä viikossa on varattu koulutukseen. Järjestely on ollut voimassa vuodesta 2012.

Koulutuspäivään sisältyy tyypillisesti aamukokous sisätautiyksikön kanssa. Päivä jatkuu useiden suomalaissairaaloiden yhteisen nettiyhteyksin toteutetun koulutuksen muodossa. Koulutuksen sisältö on käyty läpi kolmessa vuodessa. Sen jälkeen kierros alkaa alusta.

Kansallisen koulutuksen jälkeen on vuorossa oman sairaalan tai ulkopuolisen asiantuntijan pitämä lounasluento.

Iltapäivä on omistettu simulaatio- tai ultraääniharjoituksille.

Simulaatiot vähentävät jännitystä

Kaikille koulutukseen osallistujille tulee runsaasti toistoja simulaatioharjoituksissa.

– Kriittiset asiat tulevat niin tutuiksi simulaatioiden kautta, että kun kliinisessä työssä tällaisia potilaita tuodaan ensihoitohuoneeseen, puuttuu paljon sellaisia asioita, joita pitäisi jännittää, Palomäki sanoo.

Kanta-Hämeessä on käytössä myös järjestely, jossa akuuttilääketieteeseen erikoistumisen aloittava, uusi lääkäri käy läpi 2-4 kuukauden perehdytyksen, suorittaa kolme verkkotenttiä ja kirjallisen tentin kouluttajaylilääkärille.

– Vasta suoritetun jakson jälkeen lääkäri saa akuuttilääketieteen päivystysoikeuden ja samalla kymmenen prosentin palkankorotuksen.

Ari Palomäki toivoo, että vastaavanlainen perehdytys tulisi laajemminkin käyttöön suomalaisissa päivystysyksiköissä.

Päivystystä kehitetään Kanta-Hämeessä myös käymällä läpi vahinkoja ja läheltä piti -tilanteita. "MM-miitinkejä" (morbidity and mortality, sairastuvuus ja kuolleisuus) on muutaman kerran vuodessa.

– Tämä on ehdottoman tärkeä keino käsitellä vaikeita tilanteita, ja suosittelen sitä kaikkialle. Ei syyllistetä henkilöä, vaan käydään läpi tilanne.

Lisäksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa on sairaalan yhteinen, klinikoiden ulkopuolinen asiantuntijaryhmä, joka käsittelee vakavia potilastapauksia ja tapahtumien juurisyitä.

Päivystykseen vain päivystysasiassa

Onko päivystyksen potilasvahinkojen taustalla pula resursseista?

– Kaikissa sairaaloissa ei panosteta akuuttitoimintaan keskenään samalla lailla, Palomäki muotoilee.

Lue myös

– Mutta toisaalta on niin, että koska tämä erikoisala ei ole vielä kymmentäkään vuotta vanha, niin eihän meillä vielä kovin monessa sairaalassa ole Suomessa koulutettuja erikoislääkäreitä.

Akuuttilääketieteen erikoislääkäreiden määrä kasvaa hiljalleen. Tällä hetkellä heitä on yli 130.

– Tämä uusi erikoisala ottaa pikku hiljaa ensilinjan päivystyksen haltuun. Se on akuuttilääkärin elämäntehtävä niin kuin jollain toisella on kirurgia, hematologia tai jokin muu tärkeä ala.

Resurssiongelmaan vaikuttaa päivystykseen kuulumattomat asiat.

Onnistuneen päivystyksen peruspilareita ovat Palomäen mukaan hyvin toimiva perusterveydenhuolto ja päivystyksen keskittyminen akuuttipotilaisiin.

– Ensinnäkin päivystysklinikassa pitäisi olla asianmukaisesti lääkärikuntaa ja hoitohenkilökuntaa. Mutta pitäisi myös huolehtia siitä, että päivystykseen ei tulla vain sen takia, että nyt on aikaa tulla hoidattamaan jotain asiaa.

Laajojen tutkimusten mukaan päivystysten ruuhkautuminen lisää potilaiden sairastavuutta ja kuolleisuutta. Turhat päivystyskäynnit voivat välillisesti vaarantaa kriittisesti sairaan ihmisen hengen.

– Tämä on hyvin vaikea asia, koska nykyään korostetaan subjektiivista oikeutta ja yksilöllisyyttä. Koetaan, että yksilön oikeudet ovat tärkeämpiä erilaisissa tilanteissa, joissa yksilö aiheuttaa selkeää haittaa muille ihmisille.

Kirjoittajat

Minna Pihlava

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030