1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Köyhyys tulee vastaanotolla lähelle
Ajan­kohtai­sta 23/2010 vsk 65 s. 2072 - 2073

Köyhyys tulee vastaanotolla lähelle

Lääkärin keinot ovat vähissä, kun köyhyys saa potilaan pohtimaan lääkärillä käynnin hyötyjä tai jättämään kontrollikäynnin väliin. Pirkanmaan Sastamalassa ongelmaa yritetään ratkoa toisesta päästä ja työttömille kehitetään avuksi eräänlaista työterveyshuoltoa.

- Hyväosaiset ruuhkauttavat terveydenhuollon. He haluavat mittauttaa verenpaineensakin joka viikko. Huono-osaiset eivät jaksa yrittää muurista läpi, kärjistää lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki, joka johtaa työttömien terveyteen pureutuvaa hanketta Sastamalassa.

THL:n koordinoiman hankkeen tarkoituksena on kehittää työttömille työterveyshuollon kaltaista palvelua.

- Ongelmaryhmän kohtaaminen vaatii erityisosaamista, jota terveydenhuollossa ei aina ole, Mattelmäki sanoo.

Pienituloisiksi luokitellaan Suomessa useampi kuin joka kymmenes. Vaikka Suomea voi edelleen pitää melko pienten tuloerojen maana, kehitys kulkee tuloerojen merkittävän kasvun suuntaan. Tuloerojen lisäksi kasvussa ovat tuloluokkien väliset terveyserot.

- Lääkärikäynnistä perittävä noin 14 euron vastaanottomaksu tuntuu keskituloisesta pieneltä, mutta köyhän viikkobudjetissa summa on iso, arvioi lääkäri, THL:n ohjelmapäällikkö Meri Larivaara. Hän on ollut toimittamassa kirjaa Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (Avain, 2007).

Velkaneuvojaksi ei voi ryhtyä

Miten lääkärin sitten pitäisi ottaa potilaan köyhyys huomioon vastaanotolla? Ulla Mattelmäen mielestä tärkeintä on pysyä omassa ammattiroolissa.

- Velkaneuvojaksi tai sosiaalityöntekijäksi ei voi ryhtyä. On parempi kohdata potilas terveydenhuollon ammattilaisena kuin maailmanparantajana, hän muotoilee.

Meri Larivaara puolestaan muistuttaa, että lääkäri ei voi ottaa kantaa siihen, miten potilaan pitäisi arvottaa hankintojaan.

- Ei voi sanoa lääkityksen olevan niin tärkeä, että siihen on säästettävä muusta.

Mattelmäen mukaan lääkärit kirjoittavat vähävaraisille esimerkiksi taksitodistuksia hatarin perustein. Larivaara sanoo, että lääkärin voi olla vaikea sietää avuttomuuttaan, kun potilas ei rahavaikeuksiensa takia pysty hankkimaan hoitoa.

- Valmistuttuani olin töissä nuorisoasemalla. Intensiivisissä hoitosuhteissa tuli joskus mieleen, että olisi helppoa mennä pankkiautomaatille ja nostaa potilaalle viisikymppiä lääkekuluihin. En tietenkään tehnyt niin, koska kiitollisuudenvelka olisi sotkenut potilas-lääkärisuhteen.

Tutustu köyhän tukiverkkoon

Lääkärin olisi hyvä tietää, milloin potilas voi saada Kelan, milloin vammaispalvelun tukea.

- Olisi hyvä tiedostaa esimerkiksi, että Kelan etuuksien takia myös työttömälle pitää kirjoittaa sairausloma. Lääkärin tulee myös aina ottaa kantaa monisairaan työttömän työkykyyn, vaikka sen arviointi olisi vaikeaa, Mattelmäki sanoo.

Jos potilaan on sairauden takia esimerkiksi hoidatettava hampaansa, hän voi hakea tukea sosiaalitoimesta. Pitäisi myös tietää, mistä kotikunnassa saa velkaneuvontaa. Jos terveyskeskuksessa on oma sosiaalityöntekijä, potilaan voi ohjata hänen vastaanotolleen.

- Vähävaraisen ohjaamisesta voitaisiin laatia ohjeistus, joka olisi helposti saatavilla vaikkapa työpaikan intranetistä. Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisesti nuorisopsykiatrialla, ja meillä on vastaava ohje psykoterapian hakemiseen ostopalveluna, Larivaara kertoo.

Larivaara pitää ongelmallisena sitä, että julkinen sektori ei tarjoa psykoterapiaa. Kelan kuntoutuksen omavastuuosuus on köyhälle iso raha, ja lisäksi Kela korvaa kuntoutusta enintään kolmen vuoden ajan.

- Jotta terapia ei loppuisi kesken, potilasta pitää joskus esihoitaa pitkään poliklinikalla, vaikka hoidollisesti olisi mielekästä saada potilas nopeasti tiiviiseen ja pitkäkestoiseen terapiaan, Larivaara kertoo.

Lue myös

Myös köyhän mahdollisuudet ehkäistä sairauksia ovat rajalliset. Mattelmäki muistuttaa, että liikuntareseptin kirjoittaminen on yksi lääkärin mahdollisuuksista. Näin potilas pääsee esimerkiksi kunnan erityisliikuntaryhmään. Sastamalan hankkeessa työttömiä on ohjattu myös Sastamalan opiston liikuntaryhmiin.

Rahapulasta voi puhua

Mattelmäen ja Larivaaran kokemusten mukaan monet vähävaraiset tunnustavat rahavaikeutensa lääkärille avoimesti. Päihdeongelman salailu on yleisempää kuin rahapulmien.

- Mielestäni lääkärikin voi aloittaa keskustelun rahasta, ainakin silloin, jos on vahva aavistus siitä, että määrätty lääkitys ei ole toteutunut. Tärkeää on osoittaa ilmeillä ja eleillä, että ymmärtää kajoavansa arkaan asiaan, Larivaara pohtii.

Myös Mattelmäen mielestä on reilua käydä läpi yhdessä potilaan kanssa, aikooko tämä ostaa lääkettä.

Jos potilas on sosiaalitoimen asiakas, lääkekuluja voidaan korvata toimeentulotuesta. Larivaara kertoo kuitenkin toisinaan joutuvansa miettimään potilaan pyynnöstä, voisiko lääkeaineen vaihtaa halvempaan.

Onkohan potilaalla varaa lääkkeeseen?

Rahasta voi puhua. Aloita kuitenkin hienotunteisesti.

Pysy ammattiroolissasi. Sosiaalityöntekijäksi ei pidä ryhtyä.

Älä arvota hankintoja potilaan puolesta.

Keskustele ainakin siitä, onko lääkkeeseen varaa.

Tunne Kelan etuudet. Neuvo potilas tarvittaessa sosiaalityöntekijän puheille.

Kirjoittajat
Teksti Sanna-Kaisa Hongisto Kuva Laura Vesa

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Vaaratilanteita on joka päivä"

Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä ­arvioimaan käyttämäänsä potilastieto­järjestelmää.

Ajassa
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei jatka Aster-hanketta

Taustalla ovat Keski-Suomen kuntien päätökset, joiden mukaan ei ole edellytyksiä siirtyä hankkeen toimitusvaiheeseen.

Ajassa
Koronarokotereaktiot eivät kuormita erikoissairaanhoitoa

Yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa.

Ajassa
Professori Juha Tuominen Docrates Syöpäsairaalan hallitukseen

– On erittäin tärkeää, että suomalainen terveydenhoito, niin julkinen kuin yksityinenkin, kehittyy, sanoo Juha Tuominen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hyvinvointialueiden pystyttävä kohentamaan rapautunutta perusterveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Tieteessä
Oireettomat koronainfektiot tavallisia ympärivuorokautisessa hoidossa

COVID-19-tauti on vanhuksilla usein oireeton tai vähäoireinen.