• Tiiamari Pennanen

"Kun ei opi uutta, väsyy työhön nopeasti"

Pro Medicon toiminnanjohtaja Kristiina Patjan mielestä henkilöstön koulutus tulisi nähdä investointina, joka lisää henkilöstön osaamista, työkykyä ja hyvinvointia ja tätä kautta hoidon laatua.

Kuva 1 / 1

Terveydenhuollosta puuttuu rakenteita, joilla tuettaisiin ammatillista kehittymistä, sanoo toiminnanjohtaja Kristiina Patja Pro Medico ry:stä. Lääkärillä on lakisääteinen velvoite pitää osaamisensa ajan tasalla ja työnantajalla huolehtia sen toteutumisesta. Nykyisellään koulutuksiin ja kursseille hakeutuminen on hänen mukaansa hyvin pitkälti työntekijän omalla vastuulla ja perustuu henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

– Valtaosa lääkäreistä on todella motivoituneita kehittämään osaamistaan, mutta tarvittaisiin palautetta, jotta voi reflektoida oppimistaan ja saada tietoa siitä, missä osa-alueissa olisi kehittämisen varaa, hän sanoo.

Terveysalan ammattilaiset hakevat paljon koulutuksia verkosta, käy ilmi Suomen suurimman työelämän koulutusten hakupalvelun Koulutus.fi:n tilastosta. Esimerkiksi viime vuonna julkisista organisaatioista ja yrityksistä kolmanneksi eniten sivustoa käytettiin Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Valtaosa sivuston käyttäjistä on organisaatioiden työntekijöitä. Lääkäreitä ei tilastossa eritelty.

Koulutus.fi:n tietojen mukaan sivuston käyttäjiä motivoi työelämässä kehittyminen ja sisäinen motivaatio, eli halutaan oppia lisää omista kiinnostuksen kohteista.

Lääkärien koulutuskalenterissa ilmoitetaan vuosittain yli 600 lääkäreille suunnattua koulutustapahtumaa. Erikoislääkäriyhdistykset ovat merkittävä lääkärien täydennyskouluttaja ja suurin osa on sitoutunut Pro Medicon täydennyskoulutussuosituksiin.

Patja peräänkuuluttaa näkemään koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen investointina järjestelmätasolla. Tällä hetkellä henkilöstön koulutusta pidetään kulueränä, mutta Patjan mielestä se tulisi nähdä investointina, joka lisää henkilöstön osaamista, työkykyä ja hyvinvointia ja tätä kautta hoidon laatua.

– Kun ei opi uutta, väsyy työhön nopeasti, hän sanoo.

Lääketiede kehittyy valtavaa vauhtia, joten on tärkeää potilastyön kannalta päivittää omaa osaamistaan. Lääkäreillä on korkea moraali kehittyä hoitotyössä, mutta ongelma on Patjan mukaan järjestelmän tasolla ja koulutukseen varattujen resurssien pienuudessa.

Pedofiili potilaana

Koulutuksia sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle on tarjolla laidasta laitaan. Tarjolla on niin lyhytkursseja, webinaareja kuin perinteisiä seminaarejakin. Lääkärien verkko-oppimisen pääasiallisia verkkoympäristöjä ovat Terveysportti ja Oppiportti, joissa on tarjolla kirjoja, artikkeleita, podcasteja ja verkkokursseja.

Myös muita koulutuksentarjoajia löytyy. Esimerkiksi Sexpo järjesti viime viikolla kaksipäiväisen koulutuksen siitä, miten kohdata pedofiili terveydenhuollon asiakkaana. Kurssilla annettiin tietoa seksuaalirikoksista sekä menetelmiä ennaltaehkäisevään työskentelyyn asiakkaiden kanssa, joilla on lapsikohteista seksuaalista kiinnostusta.

Myös liitto järjestää koulutusta, ja tammikuussa pidettävä Lääkäripäivät on suurin vuosittainen lääkärien täydennyskoulutustapahtuma.

Tarjonnasta ei siis vaikuttaisi olevan puutetta. Kymmenen päivää, jota Lääkäriliitto suosittaa työpaikan ulkopuoliseen koulutustapahtumaan osallistumiseen, on Patjan mielestä vanhakantainen tapa katsoa koulutusta.

– Uudenlaisia oppimistapoja, esimerkiksi Ted Talkseja ja webinaareja olisi vaikka kuinka paljon tarjolla, mutta niitä ei sovelleta organisaatioissa systemaattiseti. Mallia voi ottaa vaikka lentoalalta, jossa säännölliset simulaatiot ja verkkosuoritukset vaaditaan ennen ohjaamoon astumista. Turvallisuus ja laatu edellä on hyvä edetä.

70 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista menee henkilöstöön, hän sanoo.

– Kannattaisi pitää ihmiset osaavina ja työkykyisinä jatkuvan ammatillisen kehittymisen avulla.

Kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Psyykkisiä syitä ei pidä unohtaa seksuaalihaittojen takana
Lääkäri 2019 luottamuksen äärellä
Voiko masennuslääkkeen aiheuttama seksuaalisen toiminnan häiriö jäädä pysyväksi?

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.