Kun lääkärin etiikka vangitaan

- Mengelen ajat ovat ohi, mutta maailmassa on yhä lääkäreitä, jotka joutuvat työskentelemään vankiloissa, joissa harjoitetaan kiduttamista ja väkivaltaisia pakkokeinoja. He eivät välttämättä suoranaisesti itse osallistu kiduttamiseen, vaan heidän tehtävänään voi olla esimerkiksi pitää vanki elossa mahdollisimman pitkään. Nämä lääkärit tarvitsevat lääkäriyhteisön tukea, eivät tuomitsemista, korostaa kansainvälisen Punaisen Ristin asiantuntijalääkäri Hernan Reyes.

Reyes kiertää ympäri maailmaa sekä tavaten vankiloissa työskenteleviä lääkäreitä että puhuen heidän asemastaan.

- Mehän voisimme myös sulkea silmämme ja ajatella, että totalitaaristen valtioiden vankilalääkärit ovat pahoja ihmisiä ja huonoja lääkäreitä, sanoo Reyes. Koska lääkärin etiikkaan kuuluu suojella ihmiselämää ja hoitaa ihmisen terveyttä, kaikki päinvastaiset toimet ovat siis lääkärin etiikan vastaisia. Länsimaissa on helppo ajatella, että hyvä lääkäri ei suostuisi sellaisiin tekoihin, jotka ovat arkipäivää esimerkiksi monissa Latinalaisen Amerikan, Aasian tai Afrikan maissa.

- Toki pitää muistaa, että köyhissäkin maissa on monenlaisia lääkäreitä kuten rikkaissakin. Köyhän maan vankilalääkäri voi olla puutteellisen koulutuksen saanut, alipalkattu ja aliarvostettu eikä jaksa eikä osaa suhtautua etiikkaan kovinkaan selkeästi. Moni vankilalääkäri huomauttaakin, että minulla on perhe elätettävänä, en voi muuta, Hernan Reyes toteaa.

Kaikki vankilalääkärit eivät kuitenkaan alistu. Monet ovat kehittäneet omia henkisiä ja eettisiä selviytymiskeinoja.

- On lääkäreitä, jotka pitävät esimerkiksi kidutuksista kahdenlaista kirjanpitoa: virallista ja epävirallista. Virallinen menee vankilan johdolle, mutta epävirallinen jää vain lääkärin omaan tietoon. Näistä epävirallisista kirjanpidoista mm. Punainen Risti on saanut selville todellisia tapahtumia vankilan muurien sisältä.

Hernan Reyes puhuu myös maan lääkärikunnan yhtenäisyyden voimasta. Esimerkiksi Pakistanissa on edelleen voimassa vanha laki rikollisen käden katkaisemisesta. Periaatteessa lääkäri joutuisi tekemään sen. Maan lääkärikunta on kuitenkin yhteisesti kieltäytynyt tästä julmasta toimenpiteestä, joten vankilalääkäreidenkään ei ole tarvinnut sitä tehdä.

Kansainvälisellä painostuksellakin saadaan jotain aikaan, vaikka Reyes muistuttaakin, että pienten askelten astuminen on joskus tuskastuttavan hidas tie.

- Joskus maan vankilaoloja saadaan kuntoon, kun valtio odottaa saavansa taloudellista tukea esimerkiksi YK:lta tai Maailmanpankilta. Mutta joudumme Punaisessa Ristissä hyväksymään sen tosiasian, että kun yksi valtio siistii toimintaansa, valta vaihtuu jossain muualla ja vankien kiduttaminen alkaa, Reyes huokaa.

Hän sanoo kuitenkin, että avoin puhe on ainut keino saada kidutukset loppumaan. Kun väkivalta tehdään julkiseksi, siihen voidaan julkisesti puuttua. Hernan Reyesin avointa puhetta kuultiin tänä vuonna Suomessa Helsingin Lääkäripäivillä.