Kunnanjohtaja Jouni Mutanen Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa: Hoitoketjujen palveltava käytännön potilastyötä
Perusterveydenhuollon lääkäripula koettelee Pohjois-Savossa erityisesti Rautavaaran, Rautalammin ja Varpaisjärven kuntia, ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on nyt pula anestesialääkäreistä. Siilinjärvellä asukkaat ovat olleet tyytyväisiä väestövastuujärjestelmään, johon myös Kuopio siirtyy ensi vuonna.
Väestövastuujärjestelmä toimii Siilinjärvellä hyvin, kertoo Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja, Siilinjärven kunnanjohtaja Jouni Mutanen. Siilinjärven-Maaningan kuntayhtymässä, jossa asukkaita on noin 24 000, väestövastuujärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2000 alkaen.
- Päivystys oli koko ajan tukossa ja lääkäreille oli viikkojen jonotusajat Siilinjärvellä ennen väestövastuujärjestelmään siirtymistä. Hioimme väestövastuumallin hyvin toimivaksi, ja kaikki lääkärien virat ovat nyt täynnä. Olemme saaneet tilapäistyövoimaakin hyvin, myös kesäaikana. Siilinjärvellä lääkäri ja omahoitaja työskentelevät työparina. Potilas soittaa ensin omahoitajalle, jonka kanssa hän keskustelee hoidon tarpeesta. Jos asia on kiireellinen, aika järjestyy jo samaksi päiväksi. Muissa tapauksissa hoitoon pääsee niin ikään joutuisasti, pääsääntöisesti kolmen päivän aikana.
Maakunta pystyy vastaamaan ensi vuonna entistä paremmin perusterveydenhuollon haasteisiin, kun Kuopio siirtyy väestövastuujärjestelmään ja palkkaa samalla lisää lääkäreitä. Osassa Pohjois-Savon kuntia on tällä hetkellä ongelmia perusterveydenhuollossa: esimerkiksi Rautavaaralla, Rautalammilla ja Varpaisjärvellä erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet tänä vuonna jyrkästi, sillä niissä on pulaa lääkäreistä. Mutasen mukaan hyvä johto ja rakentava työilmapiiri ovat avainasioita toimivassa terveydenhuollossa, olipa järjestelmä mikä tahansa.
SOPIMUSOHJAUSJÄRJESTELMÄ EDISTYNYT SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
Jouni Mutasella on myös toinen näköalapaikka pohjoissavolaisen terveydenhuollon arkeen, sillä hän on toiminut sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana viime vuoden lopusta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin taloudessa oli monta vuotta merkittäviä alijäämiä, mutta nyt tilanne on parantunut.
- KYS:n viime vuoden tilinpäätös oli tasapainoinen, ja meillä on hyvät edellytykset päästä siihen myös tänä vuonna. Käytämme uutta sopimusohjausjärjestelmää, jossa kuntien perusmaksuosuus määräytyy 3 edellisen vuoden erikoissairaanhoidon palvelujen käytön perusteella. Jos kunnan käyttämien erikoissairaanhoidon palvelujen määrä ylittää perusmaksuosuuden, kunta maksaa osan ylikäytön kustannuksista. Sopimusohjausjärjestelmä tasaa kuntien kesken kulujen vuosittaisia vaihteluja, ja me olemme edistyneet hyvin järjestelmän käytössä, toteaa Jouni Mutanen.
Henkilökuntapula on yksi sairaanhoitopiirin polttavimpia ongelmia. KYS:ssa on nyt pulaa erityisesti anestesialääkäreistä. Sairaanhoitopiirin valmisteilla olevan henkilöstöstrategian punaisena lankana on vakinaisen henkilöstön työsuhdeturvan takaaminen.
- Irtisanomisia taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ei ole tulossa. Henkilöstömäärä ei myöskään kasva, mutta tilapäisiä ja määräaikaisia työsuhteita vakinaistetaan vastedes.
Jonojen purkaminen on edistynyt KYS:ssa suunnitelmien mukaan: leikkauksiin sekä yli 3 että yli 6 kuukautta jonottaneiden potilaiden määrät ovat pienentyneet. Leikkausjonojen kokonaismääriä ei ole kuitenkaan pystytty vähentämään.
- Suonikohjuleikkausten hoitojono käytiin läpi KYS:ssa Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Jono lyheni huomattavasti, koska todettiin, että leikkauksesta ei ole lääketieteellistä hyötyä aika suurelle osalle jonottaneista potilaista. Jonoille pitäisi saada valtakunnalliset pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan, Mutanen tähdentää.
SEPELVALTIMOTAUDIN HOITOKETJU TYÖN ALLA
Sopimusohjausjärjestelmän lisäksi sopimukset hoidon porrastuksesta ovat keinoja, joilla kunnat voivat yrittää ohjata erikoissairaanhoidon toimintaa ja kustannuksia. Mutanen uskoo, että alueelliset hoitoketjut ovat tärkeä ja käyttökelpoinen konsti, joka kehittää hoidon porrastusta.
- Prosessi on kuitenkin vaativa. Sopimuksista saatava hyöty on ratkaisevasti kiinni siitä, miten ketjun markkinointi ja sisäistäminen onnistuvat. Lääkäreiden ja hoitajien pitää osallistua asioiden valmisteluun, ja työllä on oltava riittävät voimavarat. Suurin osa Pohjois-Savon terveyskeskuksista pystyy ottamaan KYS:ssa hoidetut potilaat jatkohoitoon nopeasti.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä valmistellaan parhaillaan sepelvaltimotaudin hoitoketjua. Valtakunnalliset Käypä hoito -mallit ja muut ohjeet sepelvaltimotaudista jalkautetaan niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon potilastyöhön sähköisen tekniikan avulla. Demoversio valmistuu lähiaikoina.
- Hoitoketjujen tarkoituksena on muun muassa se, että perusterveydenhuolto tutkii potilaat aikaisempaa paremmin, jolloin lähetteiden laatu paranee. Kontrollikäyntejä yritetään siirtää niihin terveyskeskuksiin, joilla on tähän työhön valmiudet. Tällä tavoin uusintakäynnit erikoissairaanhoidossa vähenevät. Hyvä, että hoitoketjuasiat menevät eteenpäin Pohjois-Savossa! Jouni Mutanen tiivistää.
