Kunnat supistavat terveyspalveluja valikoiden
Lama ja valtionosuusuudistus eivät ajane kuntia tänä vuonna paniikinomaiseen terveyspalveluiden supistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan neljännes kunnista säilyttää viimevuotisen palvelutasonsa, vajaa puolet tinkii tasosta punniten ja valikoiden. Noin kolmannes kunnista arvioi joutuvansa supistamaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluitaan.
Selvitystä varten haastateltiin puhelimitse 141 kunnan sosiaalijohtajaa, sosiaalisihteeriä tai terveyskeskuksen johtajaa. Lokakuussa tehtyjen haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin kunnat aikovat supistaa sosiaali- ja terveyspalveluitaan ja mitkä palvelut ovat pahiten uhattuina.
Selvitykseen osuneista kunnista neljä arvioi peruspalvelujen olevan vaarassa. Nämä otokseen osuneet kunnat olivat pienehköjä maaseudun kuntia.
Kun kuntien edustajat listasivat pahimmassa vaaravyöhykkeessä olevia palveluja, ehkäisevä terveydenhuolto sijoittui toiseksi heti lasten päivähoidon jälkeen. Aikuisten hammashuolto oli listassa kotipalveluiden tukipalvelujen jälkeen neljäntenä. Myös lääkäripäivystys oli seitsemän uhatuimman palvelun joukossa.
Kunnat aikovat selvityksen mukaan säästää nimenomaan sairaanhoitopiireiltä, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä ostetuissa palveluissa; erikoissairaanhoidon kuluja aiotaan leikata keskimäärin 8 % ja kuntayhtymiltä ostettujen palvelujen kuluja 12 %. Itse tuotetuista palveluista ei juuri aiota tinkiä.
Lähetekäytäntöä on jo kiristänyt tai kiristää tänä vuonna puolet kunnista. Toinen puolikas ei ole kiristänyt käytäntöä ja aikoo jättää sen rauhaan tänäkin vuonna. Tavallisin keino on ollut tarkempien etukäteissääntöjen rakentaminen yhdistettynä jälkikäteisseurantaan. 12 kuntaa on ottanut käyttöön selkeän portinvartijakäytännön: joko terveyskeskuksen johtava lääkäri tai joku oman terveyskeskuksen erikoislääkäreistä tarkistaa lähetteet. Otokseen osui lisäksi 3 kuntaa, joissa myös yksityislääkärien kirjoittamat erikoissairaanhoitolähetteet kierrätetään terveyskeskuksen johtajan kautta.
Kuntien tavat järjestää palveluita eivät viime vuonna valtionosuusuudistuksesta huolimatta muuttuneet merkittävästi. Yleisimmin kunnat aloittivat viime vuonna jonkin palvelun kilpailuttamisen (35 % kunnista), lisäsivät sopimukseen perustuvaa kuntien välistä yhteistyötä (21 % kunnista) sekä laajensivat omaa palveluvalikoimaansa (18 % kunnista). Omia palveluitaan oli yksityistänyt vain 5 % kunnista. Vastaajat arvioivat tilanteen säilyvän samantyyppisenä tänäkin vuonna.
Tutkimuksen tekijän, tutkija Pirjo Marjamäen mukaan kilpailuttaminen kohdistuu useimmiten taloudelliselta merkitykseltään vähäisiin palveluihn, mm. eräisiin laboratorio- ja röntgentutkimuksiin, mammografiaan ja kuljetuspalveluihin.
- Kilpailuttamista kyllä harjoitetaan aktiivisesti, mutta sillä on tuskin toistaiseksi suurempaa taloudellista merkitystä, Marjamäki toteaa. (K-MP)
