Lehti 8: Ajan­kohtai­sta 8/2019 vsk 74 s. 424 - 427

Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Yhä useampi tavallinen kuntoilija turvautuu aineisiin parantaakseen suoritustaan. Häpeä ja kirjavat oireet vaikeuttavat käyttäjien tunnistamista.

Tiiamari Pennanen
Kuvituskuva 1
Kuvituskuva 2

Anabolisten steroidien pitkäaikaisvaikutuksista ei tiedetä vielä tarpeeksi, sanoo endokrinologi Leo Niskanen.

Kuvituskuva 3

Gynekologi Varpu Ranta toivoo, että lääkärit ottaisivat kuntodopingin puheeksi vastaanotolla, jos epäilys herää.

Kuntodoping on kasvava ilmiö, jonka vaikutukset terveyteen koskettavat useaa erikoisalaa. Suorituskykyä parantavien aineiden käyttäjät kuitenkin harvoin tuovat asiaa itse esille, vaan käyttöä pikemminkin salaillaan ja vastaanotolle tullaan muiden asioiden vuoksi, kertoo HUS:n sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leo Niskanen.

Kuntodopingilla tarkoitetaan kilpaurheilun ulkopuolista dopingaineiden, yleisimmin anabolis-androgeenisten steroidien käyttöä, joita tavalliset kuntoilijat käyttävät suorituskykynsä ja ulkonäkönsä kohentamiseen. Kuntodopingin käyttäjiä arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000. Osa voi käyttää tietämättään internetistä hankittujen ravintolisien tai treenibuusterien mukana.

Ilmiö on 1990-luvulta lähtien laajentunut uusiin käyttäjäryhmiin ja samalla motiivit ovat moninaistuneet. Erilaisia aineita ja yhdistelmiä käytetään paitsi isompien lihasten tavoitteluun myös esimerkiksi rasvanpolttoon ja henkisen suorituskyvyn parantamiseen. Kuntodoping onkin "sateenvarjotermi". Tässä jutussa keskitytään anabolisiin steroideihin.

– Kaikilla on varmaan mielikuva siitä, millainen on tyypillinen käyttäjä. Lihaksikas, tatuoitu, kaljupäinen kaveri. Tämä ei ole ainoa totuus. Esimerkiksi ikääntyvät ihmiset käyttävät aika paljon steroideja pysyäkseen nuorekkaina ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa, sanoo Niskanen.

Lääkäripäivillä tammikuussa pidetyssä koulutuksessa nousi esiin etenkin yksi uusi, "wellness-buumin" synnyttämä steroidien käyttäjäryhmä: nuorehkot kaupunkilaissinkut, joilla on vahvat paineet näyttää hyväkuntoisilta ja timmeiltä mutta samalla viettää vilkasta sosiaalista elämää. He käyttävät saavuttaakseen riittävän kunnon, eivät jättilihaksia, kertoo kurssin vetäjä, A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Haasteena onkin tunnistaa kuntodopingin käyttäjä, vaikka tämä ei täyttäisi stereotyyppisen körilään tuntomerkkejä.

– Kuntodoping on ilmiö, joka täytyy pitää mielessä, painottaa Simojoki.

Pääsääntöisesti steroidien käyttäjät hakeutuvat terveydenhuollon piiriin joko akuuttien tai vieroituksen aikaisten haittojen vuoksi.

Pitkäaikaisvaikutukset vasta selviämässä

Endokrinologin vastaanotolle tullaan tyypillisesti, kun steroidien käyttö on lopetettu, mutta oma testosteronin tuotanto ei meinaa käynnistyä, kertoo Leo Niskanen. Käyttäjät eivät pääsääntöisesti kerro aineista.

– Joskus potilas sanoo itse käyttävänsä, joskus taas asia tulee ilmi, kun ihmetellään kummallisia löydöksiä.

Johtolankoja ovat esimerkiksi laboratoriokokeiden poikkeava hemoglobiini, matala tai erikoisen korkea testosteronitaso ja erikoiset maksa-arvot. Steroidit voivat aiheuttaa vakavia haittoja. Näitä ovat esimerkiksi kardiomyopatia, jänteiden kiinnityskohtien repeytymät, psyykkiset häiriöt ja vaikeat maksasairaudet, jotka ovat johtaneet jopa maksasiirtoihin.

Kuntodoping on melko tuore ilmiö, jonka pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä tarpeeksi. Niskanen vertaa sitä tupakointiin. Jos tupakointi olisi yleistynyt vasta viime vuosituhannen vaihteessa, ei vuonna 2019 tiedettäisi sen pitkäaikaisvaikutuksista paljoa.

Anabolisten steroidien tiedetään jo nyt vaikuttavan negatiivisesti ainakin tuki- ja liikuntaelimiin, ihoon, sydän- ja verisuonielimistöön, psyykeen sekä lisääntymisterveyteen.

– Nyt vasta alkaa paljastua, mitä kaikkea probleemaa tulee pitkässä juoksussa, sanoo Niskanen.

Aikaa menee hukkaan

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle HUS:n Naistenklinikan Lisääntymislääketieteen yksiköstä. Kun alkututkimuksissa on todettu vähäinen tai olematon siittiömäärä, syytä aletaan selvittää muun muassa hormonikokeilla.

Steroididoping vaikuttaa sekä miesten että naisten hedelmällisyyteen, mutta steroideja käyttäviä naisia on Rannan mukaan vähemmän ja heitä on vaikea tunnistaa. Hän myös arvelee, että naiset yleensä lopettavat valmisteiden käytön jo raskautta suunnitellessaan.

Klinikan potilaat harvoin oma-aloitteisesti tuovat käyttöä esille. Yhtenä syynä on häpeä, mutta voidaan myös luulla, ettei aiemmalla käytöllä ole enää väliä. Aina ei ole potilaalle ollenkaan selvää, mitä haittaa aineista on, kertoo Ranta.

– Käytön loputtua elimistö ei ihan heti toivu. Voi mennä parhaimmillaankin useita kuukausia, jopa yli vuosi, jotta kivesten oma hormonitoiminta ja siittiötuotanto lähtevät käyntiin. Tätä eivät potilaat selvästikään ole tajunneet.

Hankaluuksia aiheuttaa myös se, että puoliso ei usein tiedä, että mies käyttää.

– Ne ovat kinkkisiä tilanteita.

Kuntodopingista johtuvat lisääntymisongelmat ovat Rannan havainnon mukaan lisääntyneet viime vuosien aikana. Vaikka ne eivät ole valtasyy lapsettomuuteen, HUS:n Lisääntymislääketieteen yksikössä näihin tapauksiin törmätään kuukausittain. Hän arvelee, että on paljon myös lievempiä tilanteita, jotka eivät tule lapsettomuuslääkärin tietoon. Jos esimerkiksi lopettaa tai vähentää käyttöä jo raskautta suunnitellessa, raskaus voi alkaa normaalisti.

Yleensä siittiöiden tuotanto palautuu lopettamisen jälkeen, joskus käynnistämiseen tarvitaan lääkehoitoa. Jos oma siittiömäärä jää silti vähäiseksi, lapsettomuushoitoja voidaan tarvita auttamaan raskaus alkuun.

Ranta toivoo, että lääkärit kautta linjan ottaisivat kuntodopingin puheeksi hanakammin riippumatta siitä, missä yhteydessä ja mistä epäilys herää.

– Miten hyvä olisi, jos jostain tulisi kimmoke lopettaa ennen kuin toivotaan lapsia.

Siittiötuotannon toipuminen ja mahdollisesti tarvittava lapsettomuushoito ovat nimittäin aikaa vieviä. Ja kun lasten hankkimiseen ryhdytään yhä vanhempina, aikaa ei olisi hukattavaksi.

– Monesti raskautta aletaan yrittää, kun nainen on jo 37-vuotias. Ajan kulu on silloin iso asia.

Lue myös

Häpeä painaa

Anabolisille steroideille ei ole olemassa omaa diagnostista testiä, oireet ovat kirjavia eivätkä ihmiset itse tuo asiaa esille. Myös aiheeseen liittyvä stigma on suuri. Käyttäjät ovatkin vaarassa jäädä hoitamatta ja he voivat tippua välimaastoon terveydenhuollossa, sanoo A-klinikan Simojoki.

Avainasemassa on luottamuksen rakentaminen ja tuomitsematon kohtaaminen. Simojoki kehottaa painottamaan vastaanotolla sitä, että mahdollisesta käytöstä kertominen on tärkeää tietoa, jotta lääkäri voi auttaa.

Jos henkilö myöntää käytön, perustutkimusten lisäksi olisi tärkeää tarjota tukea lopettamiseen. Simojoen mukaan testosteronin korvaushoitoa määrätään usein turhan herkästi ilman tarvittavaa kokemusta tai endokrinologin konsultaatiota. Erityisen haitallista se on lasta toivovalle miehelle, koska korvaushoitokin lamaa siittiötuotannon.

– Sillä on todella iso merkitys, että tietää, mitä tutkimuksia tehdä, lähettääkö eteenpäin ja määrääkö tukilääkitystä vieroitusajan oireisiin, sanoo Simojoki.

Vaikka anaboliset steroidit eivät aiheuta samanlaista kemiallista riippuvuutta kuin esimerkiksi huumeet, oman kehonkuvan vääristyminen ja siitä seuraava psyykkinen riippuvuus voivat syntyä nopeastikin. Asiaan myös usein liittyy muidenkin aineiden, päihteiden ja lääkkeiden käyttöä, mikä tuo omat haasteensa hoitoon ja vaikutusten arviointiin.

Simojoki kehottaa ohjaamaan tarvittaessa potilas eteenpäin esimerkiksi psykiatriaan, urheilulääketieteeseen tai päihdepuolelle riippuen siitä, mikä on käytön motiivi.

Anabolisten steroidien haittavaikutuksia

KÄYTÖN AIKAISIA AKUUTTEJA OIREITA

– iho-oireet, hankala akne, turvotukset

– laskimo- ja valtimotukokset

– tules-ongelmat

– rintojen kasvu miehillä (gynekomastia)

– hedelmättömyys

– lihaskivut

– polysytemia (korkea hematokriitti)

– matala HDL-kolesteroli

– sydänlihasvaikutukset (pitkäaikaisia)

– käyttäytymisen muutokset

VIEROITUKSEN AIKAISIA OIREITA

– väsymys, unettomuus

– mielialan lasku ja vaihtelut, ärtyneisyys

– hikoilu

– voimattomuus, vetämättömyys

– seksuaalisen halun katoaminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030