• Ulla Toikkanen

Kuntoutuspsykoterapia kaksinkertaistui 2010-luvulla

Psykoterapiaan hakeuduttiin yleisimmin mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi.

Kuntoutuspsykoterapia kaksinkertaistui 2010-luvulla Kuva 1 / 1

Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017. Kelan kuntoutusta sai vuonna 2017 108 700 henkeä, joista kuntoutuspsykoterapiaan osallistui 36 700. Kelan harkinnanvarainen psykoterapia muuttui lakisääteiseksi kuntoutuspsykoterapiaksi vuonna 2011.

Yleisimmät syyt psykoterapiaan hakeutumiseen ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt. Merkittävin sairaus vuonna 2017 oli toistuva masennus, jonka vuoksi terapiaa sai 10 300 ihmistä. Muu ahdistuneisuushäiriö oli 9 200 henkilöllä ja masennustila 8 500:lla.

Suurimmalle osalle kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneista yksilöterapiaa

Kuntoutuspsykoterapiasta tuli vuonna 2017 kuntoutujamäärältään Kelan suurin kuntoutusmuoto, jota sai 36 700 henkilöä. Neljästä pääkuntoutusmuodosta seuraavaksi suurin oli vaativa lääkinnällinen kuntoutus, jota sai 30 700 ihmistä.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja leikattiin vuonna 2017, minkä vuoksi kuntoutujien määrä pieneni 28 prosenttia. Vain 24 600 kuntoutujaa osallistui harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vuonna 2017. Ammatillista kuntoutusta sai 20 400 henkeä.

Vuonna 2017 Kelan kuntoutuskustannukset olivat 337 miljoonaa euroa, joista kuntoutuspsykoterapian osuus oli 67 miljoonaa euroa. Kuntoutusterapiamenoista 48 miljoonaa aiheutui aikuisten terapiasta ja 19 miljoonaa euroa 16–25-vuotiaiden terapiasta. Alle 16-vuotiaiden psykoterapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto.

Valtaosa kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneista sai yksilöterapiaa. Ryhmäterapiaan osallistui 370, perheterapiaan 360 ja ohjauskäynteihin 270 henkilöä.

Eniten kuntoutuspsykoterapiaa Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa

Lapissa ja Kainuussa on huomattavasti vähemmän terapeutteja kuin kasvukeskuksissa Suomen etelämmissä osissa. Vuonna 2017 kuntoutuspsykoterapian saajia oli suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Vähiten terapiaan osallistuneita oli Ahvenanmaalla, Lapissa ja Kainuussa.

Myös pitkät matkat vaikuttavat osaltaan siihen, että kuntoutuspsykoterapiaan ei hakeuduta yhtä aktiivisesti kuin muualla Suomessa. Tähän on haettu parannusta siten, että hiljattain on tullut mahdolliseksi myös etäterapia.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Kelan psykoterapiakilpailutus poiki valituksen markkinaoikeuteen
Tehoaako ketamiini masennukseen, koska se on opioidi?
Raskausdiabetes voi altistaa synnytyksen jälkeisille masennusoireille

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Markku Tervahauta: Hyvä ja turvallinen arki on kaiken keskiössä

THL:n tuleva pääjohtaja kertoo ajatuksiaan laitoksen kehittämisestä.

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Markku Tervahauta: Hyvä ja turvallinen arki on kaiken keskiössä

THL:n tuleva pääjohtaja kertoo ajatuksiaan laitoksen kehittämisestä.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Ajassa
Infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa Helsingissä

Infektiosairauksien hoito muuttaa osaksi Meilahden Kolmiosairaalan poliklinikkaa.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.