Kysy potilaalta: Käykö tämä teille?
Suomalaiset lääkärit kysyvät liian harvoin potilailta, ovatko nämä tyytyväisiä hoitosuunnitelmaansa. Lääkärin pitäisi potilaslain hengessä kysyä potilaan näkemystä periaatteessa aina, oli kyseessä lääkehoito tai tutkimus.
Näin toteaa vuorovaikutuskoulutuksesta vastaava dosentti
Eeva Pyörälä
Helsingin yliopistosta. Pyörälän mukaan yksinkertainen kysymys "Käykö tämä teille?" riittää. Kysymistä opetetaan nykyisin lääkäriopiskelijoille, joten nuoret lääkärit hallitsevat sen jo hyvin.Perinteisesti on ajateltu, että potilas ilmoittaa jos ei halua lääkärin määräämää hoitoa. Suostumus on kysytty vain toimenpiteiden yhteydessä. Pyörälän mukaan monessa muussa maassa on toisin, ja potilaalta otetaan hoidosta sovittaessa jopa nimi paperiin.
- "Patient consent" on uusi teema, joka on noussut viime vuosina. Hoitoratkaisut tulee tehdä yhdessä potilaan kanssa. Tähän tulisi pyrkiä paitsi toimenpiteissä tai tutkimuksissa myös laajemmin hoitotilanteissa. Pitkäaikaissairas potilas sitoutuu hoitoonsa paremmin, jos hänen kanssaan neuvotellaan hoidon linjauksesta, Pyörälä sanoo.
Erimielisyys kannattaa käsitellä vastaanotolla
Potilaan kieltäytyminen hoidosta on harvinaista. Potilaan ajatukset eivät kuitenkaan aina tule esiin vastaanottotilanteessa, ja potilas voi esimerkiksi jättää saamansa antibioottireseptin käyttämättä. Pahinta on, jos järjestetään kalliit hoidot ja tutkimukset, eikä potilas ilmaannu paikalle.
Pyörälän mukaan erimielisyys hoidosta on parasta käsitellä vastaanotolla. Fiksu lääkäri kirjaa sen myös sairauskertomukseen.
- Iäkkäät potilaat voivat ihmetellä, miksi lääkäri kysyy heiltä. Moderniin maailmaan kuitenkin kuuluu, että potilaalla voi itselläänkin olla vaihtoehtoisia ideoita hoitoonsa ja siitä neuvotellaan, Pyörälä kertoo.
Lääketieteen etiikan opettaja, dosentti
Pekka Louhiala
Helsingin yliopistosta huomauttaa, että aikuinen ja mieleltään terve potilas voi aina kieltäytyä hoidosta. Mielekäs kieltäytyminen edellyttää kuitenkin sitä, että potilas on saanut tietoa suunnitellusta hoidosta.- Tietoon perustuva suostumus on tuttu käsite, mutta yhtä hyvin voitaisiin puhua tietoon perustuvasta kieltäytymisestä, Louhiala sanoo.
Hoidosta kieltäytymisissä yleisimpiä tekijöitä ovat uskonnolliset syyt, jotka potilaat tuovat usein nopeasti esiin.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista toteaa muun muassa, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus ja hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Laki tuli voimaan 1993.
- Laki tuntui silloin radikaalilta, mutta se oli hyvä laki. On tärkeää, että potilas hyväksyy hoidon ja noudattaa sitä. Se on potilaan ja myös lääkärin etu, Eeva Pyörälä sanoo.
Jos potilas kieltäytyy hoidosta, tee näin:
Varmista, että potilaalla on tarvittava tieto ja ymmärrys siitä, mistä hän on päättämässä.
Perustele lääketieteellisesti, miksi hoito on tarpeen ja tässä tilanteessa sopivin.
Kerro, mitä hoidosta kieltäytymisestä seuraa.
Jos potilas pysyy kannassaan, pohdi vaihtoehtoja. Onko toiseksi parasta hoitoa?
Muista, että potilasta ei saa hylätä.
Lue myös artikkeli sivuilta 1917-23
