Ajan­kohtai­sta

Laaja tuberkuloosialtistus Raahen sairaalassa kuormittaa terveydenhuoltoa

Lähes paria sataa sairaalassa potilaana ollutta tavoitellaan kirjeitse tutkimuksiin.

Anne Seppänen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Kesän ja syksyn mittaan Raahen sairaalassa tapahtunut, satojen potilaiden ja henkilökunnan jäsenten tuberkuloosialtistus työllistää terveydenhuoltoa Raahessa.

– Saimme viime viikolla Kuopion yliopistollisesta sairaalasta tiedon, että meillä on ollut hoidossa yskösvärjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosipotilas. Tekemämme arvion mukaan hänellä on ollut tartuttavia oireita osastohoitojaksojen aikana, kertoo Raahen hyvinvointikuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri Aleksi Lehtonen.

Potilas oli hoidossa Raahen sairaalan osastoilla 5 ja 6 kolmisen kuukautta useita eri jaksoja kesäkuun lopun ja lokakuun välisenä aikana.

Tästä on seurauksena suuri joukko tuberkuloositartunnalle altistuneita. Vaikka altistumiseksi katsotaan vähintään 40 tunnin oleskelu samassa tilassa, on henkilökunnasta katsottu altistuneiksi noin sata henkeä ja muista potilaista vajaa 200.

Työterveyshuolto tutkii henkilökunnan altistuneet

Raahen sairaalassa on parhaillaan käynnissä työ altistuneiden tavoittamiseksi.

– Saimme varsin nopeasti potilastietojärjestelmästä tulostettua samaan aikaan hoidossa olleet potilaat. Samoin töissä ollut henkilökunta saatiin nopeasti selville, Lehtonen kertoo.

Henkilökunnan haastattelut ja jatkotutkimukset hoidetaan työterveyshuollossa. Kaikille altistuneille potilaille lähetetään kirje, jossa on mukana haastattelulomake, joka potilaita pyydetään täyttämään.

– Potilaita myös ohjeistetaan olemaan nopeasti yhteydessä infektiopoliklinikalle, jos heillä on tuberkuloosiin liittyviä oireita tai riskitekijöitä, kuten immuunipuolustusta heikentävä sairaus tai lääkitys, Lehtonen kertoo.

Kaikilta altistuneilta otetaan keuhkokuva ja lisäksi hoitaja tekee heille puhelinhaastattelun. Jos altistuneella ei ole tuberkuloositartunnan oireita, eikä erityisiä riskitekijöitä, seuranta voidaan lopettaa siihen.

– Toisten kohdalla joudutaan harkitsemaan pitempiaikaista seurantaa. Kaikki oireilevat pyritään tutkimaan nopeasti ja järjestämään tarvittavat jatkotutkimukset.

Lue myös

Puhelinhaastattelut työllistävät

Lehtonen arvelee, että jo altistuneiden puhelinhaastatteluihin tarvitaan jopa kahden hoitajan työpanos.

– Toivon, että saisimme tehtyä suurimman osan kartoituksista ja jatkotutkimuksista tämän vuoden puolella. Toki oireiset pyritään saamaan kiinni jo lähiviikkoina. Osalla varmasti seuranta jatkuu 12 tai jopa 24 kuukautta.

Yhtään varmaa jatkotartuntaa ei ole vielä diagnosoitu.

– Altistuneita on kuntoutus- ja saattohoito-osastoilla, joilla on muutenkin paljon keuhko-oireisia potilaita. Heille on jo ohjelmoitu jatkotutkimuksia.

Hyvänä apuna on Lehtosen mukaan ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime vuonna päivittämä suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä.

– Sieltä löytyy hyvät prosessiohjeet ja kaaviot, joiden avulla olemme saaneet homman nopeasti käyntiin.

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030