Lääkäreistä 
tulee liiketoimintaosaajia

Osa lääkäreistä laajentaa osaamistaan kaksoistutkinnon kautta.

Lääkäreistä 
tulee liiketoimintaosaajia Kuva 1 / 1

Liiketoimintajohtamisen MBA-koulutus kiinnostaa monia lääkäreitä ja lääkärijohtajia. Kaikille se ei riitä. Osa lääkäreistä laajentaa osaamistaan kaksoistutkinnon kautta.

Yhä useampi lääkäri hankkii itselleen toisen alan tutkinnon. Yleisimmin kyse on työn ohessa suoritettavasta liiketoimintajohtamisen MBA-koulutuksesta, jonka on suorittanut toistasataa lääkäriä. On myös niitä, jotka ahertavat kokonaan ­toisen korkeakoulututkinnon esimerkiksi kauppatieteissä tai tuotantotaloudessa.

Yksi heistä on ihotautien ja allergologian sekä yleislääketieteen erikoislääkäri Sari Huikko-Tarvainen, joka suorittaa parhaillaan töiden ohella Jyväskylän yliopistossa ekonomin tutkintoa pääaineenaan johtaminen.

– Olen aina tykännyt opiskella. Nyt kun ei ole enää pakko, se on entistä hurmaavampaa, Huikko-Tarvainen sanoo.

Huikko-Tarvainen on oikeastaan opiskellut koko uransa ajan. Hänen yksityisvastaanottonsa huoneen seinällä on vaikuttava joukko todistuksia. Huikko-Tarvaisella on muun muassa kaksi erikoislääkäritutkintoa, kouluttajalääkäripätevyys, eurooppalainen ihotautien ja venerologian erikoislääkäritutkinto sekä MBA-tutkinto.

Ekonomin opintoihin Huikko-Tarvaisen innosti halu opiskella lisää johtamista.

– Olen 19 työvuoden aikana ehtinyt nähdä hyvin monenlaisia lääkärijohtajia. On mielenkiintoista, miten samalla koulutustaustalla voi onnistua niin eri tavoin.

Huikko-Tarvainen kertoo, että kaupallisen alan opiskelu on tuonut paitsi uusia eväitä johtamiseen, myös käytännön apua oman yrityksen pyörittämiseen.

Selvä muutos käynnissä

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halilan mukaan lääkärien kiinnostus johtamis- ja liiketoimintakoulutuksiin on lisääntynyt.

– Lääkärit ovat ymmärtäneet, että terveydenhuollon johtamistehtäviin pääsemiseen ja tehtävien onnistuneeseen hoitamiseen on syytä hankkia oppia.

Suoria tilastoja eri alojen koulutusta hankkineiden tai kaksoistutkinnon tehneiden lääkäreiden määrästä ei ole. Halila arvelee, että varsinaisen kaksoistutkinnon tekee edelleen melko harva, mutta MBA-tutkinnot yleistyvät.

Terveysalalle räätälöidyn MBA-tutkinnon Tampereella tai Aalto-yliopistossa on tähän mennessä suorittanut satakunta lääkäriä. Lisäksi moni on opiskellut yliopistojen tavallisissa MBA-ohjelmissa tai hakenut oppia ulkomailta.

Halilan mukaan käynnissä on selvä muutos. Aiemmin osa ajautui haluamattaan johtamistehtäviin, mutta nyt niihin hakeudutaan.

– Vanha malli oli se, että professoriksi ja samalla klinikan vastaavaksi yli­lääkäriksi valittiin tieteellisesti pätevin ihminen, vaikka tieteen tekeminen ei suoranaisesti pätevöitäkään klinikan johtamiseen. Nyt nämä roolit ovat usein eriytyneet.

Paremmaksi johtajaksi

Virallisia pätevyysvaatimuksia johtamiskoulutuksen suhteen ei ylempiin johtotehtäviin hakeutuville lääkäreille ole. MBA-tutkinnosta on kuitenkin etua johtotehtäviin hakeuduttaessa.

MBA-titteli on esimerkiksi Espoon terveyspalvelujen johtaja Eetu Salusella, Helsingin sosiaali- ja terveysjohtaja Hannu Juvosella sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeella. Husin sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén on suorittanut MBA-tutkinnon ja opiskellut aikoinaan myös valtiotieteiden maisteriksi.

Halila itse on suorittanut Tampereen yliopiston ja TTY:n järjestämän sosiaali- ja terveysjohtamisen executive MBA -koulutuksen.

– Yksi motiivi oli halu kehittyä omassa johtamistyössä, tulla paremmaksi johtajaksi. Toisaalta olen itse ollut järjestämässä lääkäreille johtamiskoulutusta, joten siinä oli hyvä tilaisuus vertailla ja ottaa esimerkkiä.

Opiskelijat laajentavat osaamistaan

Kiinnostus terveydenhuollon kehittämis- ja johtotehtäviä sekä yritysmaailmaa kohtaan näkyy myös opiskelijoiden keskuudessa. Monet haluavat laajentaa osaamistaan.

Lääketieteen kandidaattiseuran puheenjohtaja Sara Mäkelä kertoo, että kaksoistutkinnot ovat pinnalla. Hänen viidennellä vuosikurssillaan on useita, jotka ovat valmistuneet vastikään Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi esimerkiksi tuotantotaloudesta, bioinformatiikasta tai teknillisestä fysiikasta. Lisäksi Mäkelä tietää eri vuosikursseilta monia, jotka opiskelevat lääkiksen ohella kauppakorkeakoulussa.

– Lääkäreiden työnkuva ja työllistymismahdollisuudet ovat laajentuneet, mikä kannustaa monipuolisiin opintoihin. Lääkärin asiantuntemusta voi hyödyntää nykyisellään vastaanoton lisäksi esimerkiksi startup-yrityksissä ja konsulttifirmoissa, Mäkelä sanoo.

Mäkelä ei usko, että kaksoistutkinnon tekeminen johtuisi siitä, että opiskelijat kokevat tulevaisuuden työmarkkinat epävarmoiksi lääkärien koulutusmää­rien lisäysten vuoksi.

– Enemmänkin taustalla on halu kehittyä monipuolisesti. Puhutaan paljon lääkärijohtajuuden tärkeydestä sekä entistä suuremmasta tarpeesta hahmottaa hoitojen kustannuksia lääkärin työssä. Näihin ei toistaiseksi peruskoulutus tarjoa vielä kovinkaan runsaita eväitä.

Terveydenhuollon kehittäjäksi

LK Antti Mauno haki vuoden lääkäriopintojen jälkeen opiskelemaan tuotantotaloutta Aalto-yliopistoon. Nyt hän opiskelee kolmatta vuotta lääketiedettä ja samaan aikaan diplomi-insinööriksi.

– Olen kiinnostunut hyvin monenlaisista asioista, enkä aio rajoittua pelkästään lääketieteeseen.

Mauno toivoo löytävänsä tulevaisuudessa työn, jossa voi hyödyntää molempia osaamisalueita.

– Voisin työskennellä esimerkiksi terveydenhuollon suunnittelu- ja strategiapuolella, medtech- tai healthtec-alalla tai jopa yrittäjänä, Mauno pohtii.

Pelkkä lääkäritutkinto ei riittänyt myöskään LL Katariina Silanderille. Hän haki kolme vuotta opiskeltuaan kauppakorkeakouluun ja teki kandin tutkinnon kansantaloustieteestä.

– Olin jo opiskelemaan hakiessani kiinnostunut terveydenhuollon yhteiskunnallisista näkökulmista ja sen kehittämisestä.

Silander työskenteli valmistumisensa jälkeen terveydenhuollon kehittämis- ja konsultointitehtävissä Nordic Health­care Groupissa, mutta hän on koko ajan tehnyt myös lääkärin töitä, jotta ammattitaito pysyy yllä.

Parhaillaan Silander tekee väitöstutkimusta tuotantotaloudellisten menetel­mien hyödyntämisestä terveydenhuollon kehittämisessä Aalto-yliopiston Hema-instituutissa. Lisäksi hän viimeistelee mais­terintutkintoa kauppakorkeakoulussa.

– Toivoisin, että voisin tulevaisuudessa osallistua terveydenhuollon kehittämiseen Suomessa tai ulkomailla. Meidän on pohdittava, miten asioita voitaisiin järjestää uudella tavalla.

Kympin oppilaalle opiskelu maistuu

Yksi selitys lääkärien intoon kouluttautua laaja-alaisesti lienee se, että lääkärit ja lääkäriksi opiskelevat ovat yleensä lähtökohdiltaan huippuoppilaita, luokkiensa priimuksia. Koska uuden oppiminen kiinnostaa ja tiedonhalu on suuri, opiskelu maistuu, vaikka opiskelu töiden ohessa tai kaksoistutkinnon tekeminen vaativatkin paljon puurtamista.

– En usko, että lopetan koskaan opiskelua. Aion tässä sivussa suorittaa myös muiden alojen kursseja, Sari Huikko-Tarvainen kertoo.

Huikko-Tarvainen on ollut tyypillinen kympin oppilas. Lukion päästötodistuksen keskiarvo oli 9,9. Hän kertoo, että opiskelu on nykyisin kuin kiva harrastus.

Huikko-Tarvaisen mukaan parasta eri alojen opiskelussa on, että sitä kautta saa ihan uusia näkökulmia. Jos tekee pelkästään lääkärintöitä ja seurustelee lähinnä kollegoidensa kanssa, voi katsantokanta kaventua.

– MBA-ohjelma Jyväskylän yliopistossa oli avartava kokemus, sillä siihen osallistui monien eri alojen ammattilaisia. Sitä kautta syntyi yhteistyöverkosto. Meillä on vieläkin tapaamisia.

Mari Heikkilä
Kuva: Sami Perttilä
Kuvassa Antti Mauno

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 13.11. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 46/2015.

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Lääkäriliiton jäsenmaksu säilyy ennallaan

Perusmaksu 512 euroa vuodessa. Apurahatutkijoille uusi alennusperuste.

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Virolainen: Sote syntyy, koska SDP haluaa sen

Ulkomaakauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) on varma soten syntymisestä tällä vaalikaudella.

Ajassa
Näin Suomessa päivystetään

Akuuttilääkäri Hanna Korpela tekee TYKS:n päivystyksessä kolmivuorotyötä.

Ajassa
Leikkaustoiminnan säädösmuutos helpottaa ostopalveluja

Tulevaisuudessa ympärivuorokautinen yhteispäivystys ei ole ehdoton edellytys leikkaavalle sairaalalle.

Kommentti
Olen huolissani

– Voimakas sosiaalisten tilanteiden pelko voi erakoittaa nuoren, kirjoittaa Jari Turunen.

Ajassa
Tampereella todettu kaksi aikuisen henkilön tuhkarokkotapausta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan Tampereella tuhkarokon saaneet eivät tartuta tautia eteenpäin, koska molemmat ovat rokotettuja.