Lehti 50-52: Ajan­kohtai­sta 50-52/2014 vsk 69 s. 3428

Lääkäri, löytyykö digikipinää?

Lääkärin ja insinöörin yhteistyö hyödyttäisi uuden teknologian vyörytyksessä.

Jaana Ahlblad

Terveyteen liittyvät laitteet ja ohjelmat tulevat nopeasti kansalaisten laajempaan käyttöön. Sitran johtavan asiantuntijan Tuula Tiihosen mukaan lääkärien ja lääketieteen ei kannata jättäytyä teknovirtausten ulkopuolelle.

- Nokia-taustaiset insinöörit tarvitsevat keskustelua lääkärien kanssa, jotta toiminnallisuudesta ja käytettävyydestä saadaan parasta mahdollista.

Avoin ja utelias mieli tiedonhankinnalle on aina ollut lääkärikunnan ominaispiirre, mutta asenne teknologiaa kohtaan tuntuu nyt olevan kielteinen. Yksi syy löytyy hankalista potilastietojärjestelmistä, arvioi LT Mikko Lehtovirta.

- Täytyy muistaa, että ne ovat ylhäältä määrättyjä kirjanpitojärjestelmiä, joita ohjaa "lääkäri määrää" -logiikka.

Tiihosen mukaan uusien laitteiden ja ohjelmien esivalintaa terveydenhuollossa voisi tehdä teknologiaa ymmärtävä operaattori.

Lääkäristä asiantuntija-apu

Aikansa huipputeknologia muuttuu jokapäiväiseksi työkaluksi, kuten tehohoitoon kehitetyn oksimetrin kohdalla tapahtui.

- Nyt on mahdollisuus kokeilla, mikä tekniikka voisi hyödyttää ketäkin. Ihmisestä voidaan mitata ja monitoroida paljon asioita. Näin voidaan kerätä tietoa siitä, mitä tapahtuu niinä aikoina, kun potilas ei istu vastaanotolla, potilastyössä mobiilisovelluksia jo käyttävä Lehtovirta sanoo.

Helppojen ja yksinkertaisten teknisten ratkaisujen uskotaan säästävän lääkärien työaikaa. Teknologinen lähestymistapa hyödyttäisi erityisesti sairauksien ehkäisyssä ja perusterveydenhuollossa.

- Itsediagnostiikka ja oman hoidon seuranta mullistavat terveydenhuollon. Esimerkiksi kroonisen sairauden seurantaa ei pian enää tehdä vastaanotoilla, vaan digitaalisesti ja etänä. Vuonna 2030 lääkäri toimii paljolti potilaan asiantuntija-apuna, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve uskoo.

Bitti lentää yli soterajojen

Teknologiset visiot herättävät herkästi uhkakuvia siitä, että Suomen kansa ja terveydenhuolto eriarvoistuvat entisestään.

- Kaikille kansalaisille teknologia ei sovi, heitä varten täytyy olla muunlaisia palvelumuotoja, Tiihonen painottaa.

Lue myös

Haastateltavat muistuttavat myös, että lääkärin syvää osaamista tarvitaan aina: vain lääkäri osaa suhteuttaa sairauden merkit lääketieteelliseen taustatietoon, eikä inhimillistä kontaktia voita mikään.

Pälven mukaan teknologia tuo mukanaan uusia, terveydestään kiinnostuneita potilasryhmiä, jotka vaativat uudenlaista otetta lääkäriltä.

- Kaikki data ei todennäköisesti ole lääkärin näkökulmasta tärkeää. Oleellista on nyt kuitenkin ymmärtää, että digitalisaatio ei ole sotepiirin hallinnassa, sen tekevät propellipäät.

Terveysteknologiasta toivotaan Suomeen uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Tiihonen painottaa, että kokeiluhankkeista ja lääkärien näkemyksistä saadaan tärkeää oppia. Lehtovirta toivoo, että lääkärit saavat testityöstään myös korvauksen.

Pälven mukaan on mahdollista, että lääkärit ja terveysteknologian kasvuyritykset kohtaavat esimerkiksi vuoden 2016 Lääkäripäivillä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030