Lehti 3: Ajan­kohtai­sta 3/2001 vsk 56 s. 263

Lääkäri median murroksessa

Mika Vehkasaari

Lääkäripäivillä järjestettiin Lääkäri ja median murros -kurssi, jonka tarkoituksena oli antaa lääkärille eväitä ymmärtää median sähköistä murrosta.

Kurssin aluksi Yhtyneiden Kuvalehtien julkaisujohtaja Harri Saukkomaa kertoi digi-televisiosta ja siitä, miten sähköinen viestintä on muuttumassa.

Digitaaliset televisiolähetykset alkavat Suomessa 27. elokuuta 2001.

- Liikenneministeriö edellyttää, että kaikki toimintaluvan saaneet aloittavat lähetykset tuolloin. Nykyiset analogiset lähetykset suljetaan vuonna 2006.

Digi-television tulo merkitsee tv-kanavien määrän selvää lisääntymistä. Kanavanippu A pitää sisällään viisi kanavaa: Yle TV1, Yle TV2, uutiskanava Yle 24, ruotsinkielinen FST sekä kulttuuri- tai tiedekanava Yle Plus. Kanavanippu B:hen kuuluu MTV Oy, City TV, urheilukanava Suomen Urheilutelevisio Oy sekä hyvän voinnin kanava Wellnet. Kanavanippu C muodostuu Nelosen digitaaliversio Oy Ruutunelosesta, Helsinki Media Company:n elokuvakanavasta, WSOY:n koulutuskanavasta sekä yleiskanava Deuteriumista.

- Wellnet on konseptina yksi mielenkiintoisimmista, koska sen taustalla on mukana myös kansalaisjärjestöjä. Ylipäänsä kanavat joutuvat digi-television takia tekemään entistä enemmän yhteistyötä sisällön tuottajien kanssa, kuten esimerkiksi tutkijoiden tai lääkärien. Muuten lähetysaikaa ei saada täytettyä, muistutti Saukkomaa.

Hän puhui myös television ja tietokoneen yhdistymisestä.

- Kyse on siitä, yhdistyykö televisio tietokoneeseen vai tietokone televisioon. Jotkut uskovat, että digi-television lähetyksiä voidaan vastaanottaa hyvin monella laitteella. Digi-televisio tarkoittaa asiallisesti sitä, että television kautta voi selata internetiä.

Saukkomaa toi esille myös epäilyjä television ja tietokoneen yhdistymisestä.

- Internet on hyvin yksityinen väline. Sitä käytetään yksityisesti, sillä harva haluaa, että muut lukevat omia sähköpostiviestejä. Televisio puolestaan kokoaa ympärilleen erilaisia porukoita katsomaan ohjelmia. Ihmisten käyttötottumukset eivät muutu kovin nopeasti.

SUOMEEN SYNTYY TERVEYSKANAVA

Toiminnanjohtaja Harri Vertio Terveyden edistämisen keskuksesta esitteli kuulijoille hyvinvoinnin kanavaa Wellnetiä. Se sisältää neljä eri sisällöllistä aluetta: terveyden, asumisen, omat rahat ja vapaa-ajan.

- Myös terveyden osalta on tapahtumassa samanlaista murrosta kuin median välineiden kohdalla. Terveys on muuttumassa tuotteeksi ja markkinoinnin välineeksi. On syntymässä terveystiedon markkinat, totesi Vertio aluksi.

Wellnetiin kuuluu kaupallisia yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä, joista yksi on Terveyden edistämisen keskus.

- Suomeen on nyt tarkoitus tuottaa terveyskanava. Maailmalla niitä ei ole kovin monta. Isossa-Britanniassa on yksi ja Espanjassa 1-2 riippuen määrittelystä.

Vertio kertoi, että terveyskanavalle on perustettu sisällön tuotantoyhtiö.

- Sen viereen tulee lääketieteellisestä sisällöstä huolehtiva Medical Advisory Board. Tämän lisäksi perustetaan vielä laajempi asiantuntijaverkosto.

Hänen mukaansa Terveyden edistämisen keskus haluaa painottaa kanavalla esitettävän tiedon luotettavuuden ja läpinäkyvyyden lisäksi myös sen lääketieteellisyyttä.

Vertio kertoi niistä osakokonaisuuksista, joita kanavalla voi näkyä.

- Siellä voi olla perinteisten terveysohjelmien lisäksi järjestöjen tiedotusaineistoa, sähköisen sanomalehden tyyppinen Superteksti-tv, terveyskauppa, terveyden edistämisen koulutusta, asiantuntijapalveluita, keskusteluryhmiä ja tietoiskutuotantoa.

Lue myös

Ylen TV 1:n toimittaja Jaakko Kyläsalon alustuksen aiheena oli Televiestinnän haasteet - printin tuho? Hän käsitteli mm. sitä, miten sähköinen tiedotusväline ja painettu sana eroavat haastateltavan kannalta.

- Mitään suuria eroja ei ole. Hyvä lehtihaastateltava on yleensä hyvä myös radiossa ja televisiossa. Hän on ennen kaikkea asiallinen ja ytimekäs, mutta hän saa olla nokkela ja jopa hauska. Radio ja varsinkin televisio ovat tietenkin printtiä armottomampia. Sönkkäävä ja sekava haastateltava tuhoaa varmasti myös esittämänsä asian, oli se kuinka merkittävä tahansa, hän totesi.

Kyläsalo jatkoi, että toisaalta taitava toimittaja osaa hoitaa tällaisetkin tilanteet ja auttaa haastateltavaa, jos vain haluaa.

- Etenkin televisiossa, mutta myös radiossa, sujuva ja ilmeikäs puheilmaisu on sellainen arvokas taito, jota suomalainen perus-, jatko- tai korkeakoulutuskaan ei ole riittävästi oivaltanut. Koulutus on tähdännyt sisältöön, mutta unohtanut paketin, jolla sisältö myydään eli viedään perille halutun vaikutuksen saamiseksi.

Lisäksi mobile internet offering owner Marko Ahtisaari Satama Interactivesta esitelmöi kuulijoille uusista mobiilitrendeistä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030