Lääkäriliitto: Pikakursseilla ei kouluttauduta lääkäreiksi
Suomalaisia lääkäreitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tästä huolimatta Suomessa esiintyy alueellista ja erikoisalakohtaista lääkärivajetta.– Se on seurausta kuntien rekrytointiongelmasta. Julkinen sektori ei kehnojen työolojen takia houkuttele lääkäreitä töihin, toteaa liitto.
Lääkäriliitto ei pidä onnistuneena opetusministeri Maija Raskin ehdotusta, jossa pyritään helpottamaan julkisen sektorin lääkärivajetta kouluttamalla sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä lääkäreiksi neljässä vuodessa.
– Se ei ole edes mahdollista, sillä lääkärikoulutuksen minimikesto EU-direktiivien mukaan on kuusi vuotta, muistuttaa liitto.
Sairaanhoitajakoulutuksen käyneitä on tähän asti opiskellut lääkäriksi normaalin valintamenettelyn jälkeen, mutta vain hyvin pieni osa heidän opinnoistaan on voitu hyväksyä korvaamaan lääkäriopintoja.
– Lisäksi tällainen pienen ryhmän erityisjärjestely tulee erittäin kalliiksi tiedekunnille, joilla on jo nyt pulaa resursseista, opetustiloista ja opettajista. On mahdotonta myös ajatella, mitä kuuden vuoden lääkärikoulutuksen opinto-ohjelmasta voidaan jättää pois kahden vuoden verran ja samalla säilyttää lääkärien pätevyysvaatimukset.
Lääkäriliiton mielestä lääkärivajeen syitä tulee pohtia monipuolisesti ja tätä kautta pyrkiä saamaan tilanteeseen helpotusta.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola ja Sairaanhoitajaliitto ovat kummastelleet opetusministeri Maija Raskin ehdotusta sairaanhoitajien pikakursseista lääkäreiksi.
LÄÄKETIETEELLISIÄ AINEITA LISÄTTÄVÄ SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA
Lääkäriliitto yhtyy kansallisen terveysprojektin näkemykseen siitä, että lääketieteellisten aineiden osuutta nykyisessä ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutuksessa tulee lisätä.
Tuoreiden tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajien kliinisten taitojen osaaminen onkin heikentynyt, vaikka koulutusaika on pidentynyt kaksi vuotta.
– Koko terveydenhuollon etu on, että valmistuvat terveydenhuollon ammattilaiset ovat mahdollisimman osaavia vastaamaan työelämän tarpeisiin.
Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee voida tarkastella. Liitto on yhtä mieltä kansallisen terveysprojektin kanssa siitä, että joitain lääkärien työtehtäviä voitaisiin siirtää muulle terveydenhuollon henkilöstölle. Näitä ovat mm. eräiltä osin pitkäaikaissairauksien seuranta.
– Lisäksi tulisi ennakkoluulottomasti pyrkiä karsimaan lääkärintodistuksia, joita yhteiskunta vaatii nykyään mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Ratkaisu ei ole todistusten siirtäminen toisen ammattiryhmän tehtäviin, toteaa liitto.
LÄÄKETIETEELLISTEN TIEDEKUNTIEN RESURSSIT TURVATTAVA
Lääkäriliiton mielestä jo nyt tapahtuneet sisäänottomäärien lisäykset lääketieteellisiin tiedekuntiin ovat olleet riittäviä. Sisäänottomääriä lisätään viidessä vuodessa yli 60 prosenttia tasolta 350–600.
– Nyt tulisikin ennen kaikkea turvata lääketieteellisten tiedekuntien resurssit, sillä lääkärikoulutuksen laatu on vaarassa.
MIKA VEHKASAARI
