Lääkärit tunnistavat borreliatartunnat entistä paremmin
Haasteena on kuitenkin huolellisuus tutkimuksessa. Hankalissa paikoissa sijaitsevat ihomuutokset jäävät helposti huomaamatta.
Hänen mukaansa haasteena on kuitenkin huolellisuus tutkimuksessa.
– Kun ihmiset tulevat näyttämään ihottumaa, iho tulisi tutkia kokonaan. Hankalissa paikoissa sijaitsevat borrelioosiin liittyvät ihomuutokset jäävät helposti huomaamatta.
Pitemmälle edenneen neuroborrelioosin kohdalla taudin tunnistaminen voi olla ongelmallista etenkin silloin, kun potilas ei ole huomannut punkin puremaa. Varhaiseen disseminaatiovaiheeseen liittyvät tulehdusoireet saattavat muistuttaa esimerkiksi äkillistä virustautia.
Varma diagnoosi saattaakin vaatia selkäydinnäytteen tutkimista intratekaalisten vasta-aineiden osoittamiseksi.
Turhia testejä rajoitetaan
Borreliatartuntoja tilastoitiin Suomessa viime vuonna laboratoriotestien perusteella lähes 1 500, mutta tartuntojen todellisen määrän on arvioitu olevan jopa yli kaksinkertainen.
Tartuntojen odotetaan edelleen lisääntyvän, kun ilmaston lämpeneminen kasvattaa punkkien levinneisyysaluetta. Borreliabakteeria kantaa 5–50 prosenttia punkeista alueesta riippuen.
Manner-Suomessa borrelian vasta-aineita on viime vuosina löytynyt suhteellisen paljon Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella.
– Puutiaisten levittämät taudit ovat olleet täällä esillä viimeisen viiden vuoden aikana myös maakunnassa havaittujen puutiaisaivokuumetapausten takia. Punkit ja punkkitaudit ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Ihmiset hakeutuvat ja lääkäritkin lähettävät täällä herkästi borreliavasta-ainetesteihin, selittää Pekka Suomalainen.
Vasta-aineiden löytyminen ei kuitenkaan ole välttämättä merkki tuoreesta tartunnasta. Borreliakontaktista jää usein pysyvä vaste, joka näkyy testeissä.
Borreliatartunnasta kertoo punkin pureman ympärille muodostuva rengasmainen, vaeltava ihomuutos. Kun diagnoosi on tehty, oikea antibiootti annettu ja tilanne on korjaantunut, ei vasta-ainetutkimuksia tule tehdä.
– Vasta-ainelöydökset ovat Etelä-Karjalassa vähenemään päin, sillä turhien testien tekemistä on pyritty rajoittamaan, Suomalainen sanoo.
Antibioottikuurin aiheeksi ei kuitenkaan riitä pelkkä punkin purema. Rutiininomainen hoito paitsi lisäisi antibioottien turhaa käyttöä, myös kuormittaisi perusterveydenhuoltoa.
Antibioottihoito tehoaa
Varhaisvaiheen borrelioosia hoidetaan kahden viikon antibioottikuurilla. Myöhäisvaiheeseen edennyttä tautia hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla kolmen viikon ajan. Täkäläinen hoitosuunnitelma poikkeaa esimerkiksi keskieurooppalaisista hoito-ohjeista.
– Muutamia ristiriitatilanteita on syntynyt, kun potilaat ovat vakuuttuneita Saksassa suositeltujen kuukausien mittaisten suonensisäisten antibioottihoitojen välttämättömyydestä, Suomalainen mainitsee.
Lue koko juttu perjantaina 27.5. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Tiina Lautala
Kuva: Phil