• Tuomas Keränen

Lääkärivaje lähes ennallaan

Potilaat pääsevät hoitoon terveyskeskuksiin entistä nopeammin, kertoo selvitys.

Lääkärivaje lähes ennallaan Kuva 1 / 1

Terveyskeskusten lääkäritilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, selviää Lääkäriliiton tekemästä Terveyskeskusten lääkäritilanne 2017 -tutkimuksesta. Terveyskeskuksissa oli viime vuoden lokakuussa 188,5 lääkärin tehtävää täyttämättä. Lääkärivaje on kasvanut hieman vuodesta 2016.

– Lääkärivaje on alle viisi prosenttia, joten olemme edelleen erittäin hyvässä tilanteessa. Laskeva trendi on kestänyt pitkään, eikä muutos edellisestä vuodesta kertone trendin muutoksesta, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Tutkimuspäivänä suurin vaje oli Kainuussa, Itä-Savossa, Vaasassa ja Etelä-Savossa. Vajeessa on alueellista vaihtelua vuosittain.

Sijaisilla hoidettujen vakanssien osuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Joka viides vakanssi hoidetaan sijaisilla.

– Järjestelmän toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että terveyskeskuksissa olisi siellä pitkään työskennelleitä, kokeneita lääkäreitä ja sitä myöten pitkäaikaisia potilas-lääkärisuhteita, sanoo Pärnänen.

Sosiaali- ja terveysministeriön, KT Kuntatyönantajien ja THL:n kanssa yhteistyössä tehtyyn tutkimukseen vastasi kaikki Suomen 148 terveyskeskusta. Tiedot kerättiin postitse terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä.

Hoitoon pääsee entistä nopeammin

Lääkäriliiton teettämän väestökyselyn mukaan asiakkaat pääsevät hoitoon terveyskeskuksiin helpommin kuin aiemmin. Viime vuoden syyskuussa kansalaisista 41 prosenttia näki omassa kunnassaan ongelmia pääsyssä lääkärin ajanvarausvastaanotolle. Vastaava osuus oli 48 prosenttia kolme vuotta aikaisemmin.

Lääkäriin pääsyn ongelmat johtuvat lähinnä pitkistä odotusajoista. Myös aiempaa useampi terveyskeskusten johtavista lääkäreistä arvioi, että hoitoon päästään entistä paremmin.

Väestökyselyssä kysyttiin myös, millä kriteereillä kansalaiset valitsisivat hoitopaikan laajentuvan valinnanvapauden myötä. Eniten hoitopaikan valintaan vaikutti saatavuus, mielletty palvelun laatu ja etäisyys.

Väestön hoitoonpääsyä kartoittavan kyselyn toteutti TNS Gallup Oy Lääkäriliiton toimeksiannosta. Viime vuoden syyskuussa järjestettyyn kyselyyn vastasi noin 1 000 suomalaista.

Tarkemmat tutkimustulokset molemmista tutkimuksista löydät täältä.

Kuva: Sami Perttilä

Lisää aiheesta

Tampereella ongelmia kiireettömässä hoitoon pääsyssä
Hoitajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi vaikuttaa lääkäreihin epäsuorasti
Etelä-Karjalan keskussairaala toppuuttelee kohua

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Rokotetutkija sai huijaripalkinnon

Rokotteiden vastaisen liikkeen nousu perustui väärennettyihin tuloksiin.

Ajassa
Kela lopettaa Kelain-palvelun itsenäisille ammatinharjoittajille

Kelain on ensi vuoden alusta lääkäreiden käytössä vain määrättäessä satunnaisesti reseptejä ilman ansaintatarkoitusta.

Ajassa
Rokotetutkija sai huijaripalkinnon

Rokotteiden vastaisen liikkeen nousu perustui väärennettyihin tuloksiin.

Työssä
Näin teet hyvän B-lausunnon

Vaikka lääkehoito on suositusten mukaista, sitä ei välttämättä korvata sairausvakuutuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suolistosyövän hoito tarkentuu

Ennusteen ratkaisee taudin levinneisyys toteamishetkellä Raija Kallion mukaan.

Pääkirjoitus
Uuni pullollaan

Pekka Nykänen: Lääkisten sisäänotto on liian suuri.

Ajassa
Mutkan kautta lääkäriksi

Moni aloittaa lääketieteen opinnot heti lukion jälkeen. Osalla on ­kokonainen tutkinto toiselta alalta. Lääkärilehti kysyi kahdelta toisen tutkinnon suorittaneelta, miltä lääkisopinnot maistuvat.

Ajassa
Opiskelu on ylittänyt odotukset

Adalmiina Koivisto ja Samuel Kari aloittivat tänä syksynä lääkäriopinnot Tampereen yliopistossa.