1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääketeollisuus ry:n Sirpa Rinta: Hintakoriin sitominen voisi nopeuttaa tukkuhintojen käsittelyä
Ajan­kohtai­sta 6/2004 vsk 59 s. 493

Lääketeollisuus ry:n Sirpa Rinta: Hintakoriin sitominen voisi nopeuttaa tukkuhintojen käsittelyä

Suomessa oli viime vuonna Euroopan viidenneksi alhaisimmat lääkkeiden tukkuhinnat. Kun hintoihin lisättiin arvonlisävero, vähittäishintatilastoissa Suomi nousee kuudenneksi kalleimmaksi.

- Tukkuhinnoin mitaten Suomea halvempia maita ovat Belgia, Portugali, Espanja ja Kreikka. Jos taas vertaa Suomea muihin Pohjoismaihin, Suomessa oli halvimmat tukkuhinnat, mutta arvonlisäverollisissa vähittäishinnoissa vain Tanska oli Suomea kalliimpi, Lääketeollisuus ry:n edunvalvonnan johtaja Sirpa Rinta vertailee.

IMS Consultingin tekemä hintavertailu on viime vuodelta.

- Viime vuoden markkinamyllerrys tuskin on tilannetta juurikaan muuttanut. Vertailu osoittaa selvästi, että tukkuhinnoissa Suomi sijoittuu joukkoon, jossa ovat EU:n alhaisen elintason maat, Rinta toteaa.

Lääketeollisuus ry on jo aiemmin kritisoinut sitä, että tukkuhinnan käsittelyaika on Suomessa kovin pitkä. Selvityksen mukaan uusien lääkevalmisteiden tukkuhinnan hyväksymiseen kului keskimäärin vuosi ja kaksi kuukautta. Se on kaksi kuukautta pidempi kuin aika myyntiluvan saamiseksi, jolloin tarkastetaan lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta.

- Lääkkeiden hintalautakunnan käyttämä aika on määräaikojen mukainen, mutta normaalisti uudelle lääkkeelle joudutaan hakemaan hintaa monta kertaa ennen hyväksyntää. Suomessa voitaisiin kuitenkin oleellisesti nopeuttaa uuden lääkevalmisteen hinnan hyväksymistä, jos Lääkkeiden hintalautakunnan hyväksymä tukkuhintataso sidottaisiin Suomen kanssa elintasoltaan samanlaisten maiden lääkkeiden hintatasoon, Sirpa Rinta sanoo.

Tällainen hintakorijärjestelmä nostaisi Lääketeollisuus ry:n mukaan tukkuhintoja parin hintaindeksin verran. Hyväksyttäviä vähittäishintoja tämä ei yhdistyksen mukaan kuitenkaan nostaisi samassa suhteessa.

Korvausjärjestelmä uusimisen tarpeessa

- Helmikuu on monella tapaa mielenkiintoinen kuukausi! toteavat Sirpa Rinta ja Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen.

Lue myös

Hallitus päättää sairausvakuutuslainsäädännön muutoksesta, joka koskee sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamisen sisältöä ja muotoa. Alkuvuodesta odotetaan myös selvyyttä siihen, miltä pohjalta ryhdytään valmistelemaan sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmää.

- Kyse ei ole vain taloudellisten järjestelmien muutoksesta, vaan ratkaisut tulevat olemaan mitä suurimmassa määrin poliittisia, Rinta huomauttaa.

Korvausjärjestelmän muutoksia edeltävät selvitykset ovat jo ehtineet hätkähdyttää muunmuassa potilasjärjestöjä.

Rinnan mukaan muutokset ovat joka tapauksessa tarpeen. Nykyinen sv-laki tuli voimaan 1960-luvulla, jolloin lääkehoidon lähtökohdat ja resurssit olivat aivan toiset kuin nykyisin. Tuolloin saatavilla olevat lääkkeet oli tarkoitettu oireenmukaiseen hoitoon, ei kroonisten tautien ennaltaehkäisyyn.

Kirjoittajat
Ulla Järvi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.