Lääketiede on kaikkein luotettavin tieteenala Uuden tiedebarometrin mukaan puolet suomalaisista uskoo myös kansanparannukseen
Tiedebarometri 2004 piirtää jälleen kuvan tieteestä kiinnostuneista ja siihen vankasti luottavista suomalaisista. Kansan syvät rivit luottavat varsinkin lääketieteen kykyyn voittaa sairauksia. Edes viime vuosien rötöstelyt eivät ole horjuttaneet luottamusta; lääketiede nappaa ykköstiloja usealla eri mittarilla.
Suomalaisten selvä enemmistö, 62 prosenttia, ilmoittaa olevansa hyvin tai melko kiinnostunut tieteestä, tutkimuksesta ja teknologiasta. Ohitse ajaa kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin yleensä, mutta tiede ohittaa jopa viihteen ja urheilun seuraamisen.
Tiedebarometri 2004:n vastaavan tutkijan, yhteiskuntat. maist. Pentti Kiljusen mukaan korkea kiinnostusluku sisältää tiettyä sosiaalista suotavuutta. Toisaalta tiede, tutkimus ja teknologia ovat niin laajoja elämänalueita, että niiden tulokset varmasti koskettavat jokaisen ihmisen arkea.
Sitä paitsi viihdettä ja kevyttä musiikkia ei tarvitse erikseen aktiivisesti seurata, sille ollaan alttiita aina ja kaikkialla. Pakopaikkoja on jo suorastaan vaikea löytää.
Miehet ovat jonkin verran kiinnostuneempia tieteestä kuin naiset. Iän mukana kiinnostus tiedeasioita kohtaan kasvaa lähes lineaarisesti nuoruuden suuntaan. Koulutustason yhteys on odotetusti suoraviivaisen selvä.
Tiede ei ole menettänyt tai lisännyt kiinnostustaan verrattuna kolmen vuoden takaiseen Tiedebarometriin. Sen sijaan kiinnostus urheiluun on laskenut rajusti. Tänä vuonna enää 52 prosenttia suomalaisista oli hyvin tai melko kiinnostunut urheilusta, kun luku vuonna 2001 oli vielä 72 prosenttia. Yhä useampaa urheilu ei kiinnosta lainkaan.
Tiedebarometri kysyi muun muassa urheilu- ja kulttuurikiinnostusta verratakseen tiedekiinnostuksen suhteita muihin elämänalueisiin. Kiinnostus tieteeseen ja urheiluun ovat jossain määrin toisiaan hylkiviä, mutta erilainen hömppä kyllä kelpaa tieteen tuntijoillekin.
Lääketiede lähimpänä
Tiedekiinnostusta mitattiin myös laadullisesta näkökulmasta. Viime keväänä kyselyyn vastanneiden 1054 suomalaisaikuisen enemmistö oli kaikkein kiinnostunein lääketieteen kehityksestä.
Peräti kolme neljästä (73 %) ilmoittaa seuraavansa lääketiedettä saadakseen tietoa muun muassa uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksestä. Pentti Kiljusen mukaan tulos on ymmärrettävä, onhan ala varmastikin lähimpänä kansalaisten arkea, joskus jopa kirjaimellisen elintärkeällä tavalla.
Kiinnostuneimpia lääketieteestä ovat naiset, kun taas miehiä kiinnostavat eniten ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto sekä tieteen saavutukset yleensä.
Kansalaismielipidettä eriteltiin tarkemmin kysymyssarjassa, jossa arvioitavana oli joukko tieteen tilaa koskevia näkökohtia. Ja jälleen lääketiede pärjäsi hyvin.
Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvin tai huonosti erilaiset tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät asiat maassamme ovat. Yleiskuva on yksiselitteisen positiivinen.
Parhaan arvosanan saa lääketieteen taso ja toiseksi parhaan teknologian taso. Lääketieteen tasoa pitää erittäin hyvänä 33 prosenttia aikuisista ja 55 prosenttia melko hyvänä. Vain prosentin mielestä tila on huono, mutta ei kenenkään mielestä erittäin huono. Luottamus on pysynyt horjumattomana verrattuna kolmen vuoden takaiseen kyselyyn. Väestöryhmittäiset erotkaan eivät ole suuria; kaikkien ikäryhmien enemmistö luottaa lääketieteeseen, mutta teknologiausko on voimakkainta nuorilla. Ammattiryhmistä lääketieteen tilaa erittäin tai melko hyvänä pitävät vahvimmin sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskentelevät.
Selkeästi huolestuneimpia suomalaiset ovat tutkimusrahoituksen riittävyydestä ja tieteestä kansalaisille tiedottamisesta. Suomalaiset saavat pääosin tiedetietonsa sanomalehdistä, tv:stä ja radiosta, mutta kyselyn mukaan he kaipaisivat tietoa huomattavasti enemmän.
Sairaudet kyllä voitetaan!
Tiedebarometri kartoitti myös tieteen vaikuttavuutta koskevia kehitysodotuksia. Odotuksia voisi kuvata yleisesti ottaen optimistisiksi, mutta ei hillittömän toiveikkaiksi.
Suurin luottamus vallitsee tieteen kykyyn auttaa ihmiskuntaa sairauksien, kuten syöpä, aids ja sars, voittamisessa. Peräti 82 prosenttia pitää mahdollisuuksia joko erittäin hyvinä tai hyvinä. Vain prosentti ei usko siihen ollenkaan.
Ihmisten eliniän pidentämistoive seuraa kakkosena, mutta kaukana. Tieteen kykyyn tässä asiassa luottaa kuitenkin 52 prosenttia.
Vähiten luotetaan tieteen kykyyn tuoda merkittävää apua työttömyyden poistamisessa ja rauhan saavuttamisessa.
Henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäämiseen tieteen keinoin uskoo vain 23 prosenttia vastaajista.
Tiedebarometrin tutkijoita kiinnostaa myös suhtautuminen kvasi- ja vaihtoehtotieteisiin.
Noin joka toinen (52 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole. Asian kiistää noin joka neljäs. Pentti Kiljusen mukaan tämä voi johtua kansanparannuksen ilmeisen hyvästä, ystävällisen myyttisestä maineesta. Väitteessä ei myöskään esitetä, että kansanparantajat ovat kaikessa koululääketiedettä edellä, vaan vain jossain tietämyksessään ihmisen auttamisesta.
Tänä vuonna kysymyksenasettelua myös laajennettiin koskemaan luottamusta homeopatiaan. Homeopatia herättää lähinnä epätietoisuutta, vaikkakin sen kannattajia on enemmän (31%) kuin vastustajia (25 %).
Luottamus lääketieteeseen ja yleensä tieteeseen on siis korkea. Myös usko tieteen etiikkaan muutamista rötöstelijöistä huolimatta näyttää vain kasvaneen. Jos johonkin haluttaisiin lääketieteen piirissä kiinnittää huomiota, voitaisiin kenties kantaa huolta suomalaisten melko korkeasta uskosta vaihtoehto- tai uskomuslääkintää kohtaan, mikä on jopa hieman lisääntynyt kolmessa vuodessa.
