1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääketutkimuksia luisuu Suomesta Viroon
Ajan­kohtai­sta

Lääketutkimuksia luisuu Suomesta Viroon

Virossa terveydenhuoltopalvelut on keskitetty suuriin yksiköihin, infrastruktuuri on muutenkin kehittynyt ja asenteet ovat tutkimusmyönteiset.

Lääketutkimuksia luisuu Suomesta Viroon Kuva 1 / 1
Vielä neljä vuotta sitten Suomessa aloitettiin 231 kliinistä lääketutkimusta. Viime vuonna aloitettiin enää 151 tutkimusta.

Vaikka tutkimusten määrä on laskenut hienoisesti koko Euroopassa, Suomessa vähennystä kuvataan romahdusmaiseksi.

– Itä-Eurooppa ja Viro; sinne lääketutkimuksia siirtyy yhä useammin, toteaa Suomen GSK:n lääketieteellinen johtaja, LT Petteri Knudsen.

Knudsenin mukaan Virossa terveydenhuoltopalvelut on keskitetty suuriin yksiköihin, infrastruktuuri on muutenkin kehittynyt ja asenteet ovat tutkimusmyönteiset.

– Laatu, nopeus, luotettavuus, ennakoitavuus ja yleinen ilmapiiri ovat tekijöitä, jotka vetävät tutkimusta puoleensa. Kaupallisen markkinan koolla ei niinkään ole ratkaisevaa merkitystä, Knudsen huomauttaa.

Suomi on perinteisesti ollut hyvämaineinen ja tehokas tutkimusmaa. Suomalaispotilaat ovat olleet mukana suurten kansantautien lääketutkimusprojekteissa, ja hyvä neuvolajärjestelmämme on tehnyt mahdolliseksi suurten rokotustutkimusten toteuttamisen.

– Tätä etua menetetään koko ajan, pahoitteli Tekesin Pharma-ohjelman päällikkö Pauli Saarenketo maanantaisessa Clinical Trial -seminaarissa Helsingissä.

Tutkimusten myötä menetetään paitsi rahaa ja potilaiden mahdollisuuksia päästä uusiin, tehokkaampiin lääkehoitoihin, myös lääketieteellistä osaamista.

– Kun lääkäri on mukana suurissa, kansainvälisissä lääketutkimuksissa, hän on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Esimerkiksi omista kauan aikaa sitten solmituista suhteista ulkomaisiin kollegoihin on merkittävää hyötyä ihan potilastyössäkin, sanoo akatemiaprofessori Heikki Joensuu Hyksin syöpätautien klinikalta.

Joensuu pitää välttämättömänä lääketeollisuuden ja lääkäreiden suhteiden läpinäkyvyyttä, tutkimuksen eettisyyttä ja riippumattomuutta, mutta rajansa kaikella.

– Nykyisin tutkimuksen byrokraattisuus ja päätutkijalle esimerkiksi USA:ssa asetettu palkattomuus tekevät tutkimuksen johtamisesta varsin epähoukuttelevan pestin, Heikki Joensuu sanoo.

– Nykyinen lääketutkimukseen kohdistuva lokajournalismi ei ole omiaan houkuttelemaan ainakaan nuoria lääkäreitä tutkijoiksi. Missä on median vastuu, jos esimerkiksi rokotekattavuus laskee? kysyy Petteri Knudsen GSK:lta.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.