• Heli Väyrynen

Laaturaportointi paljasti eroja hoitokäytännöissä

Prediabeetikoiden määrät vaihtelevat kunnittain Siun sotessa.

Laaturaportointi paljasti eroja hoitokäytännöissä Kuva 1 / 2
   

Siun sote on ottanut käyttöön uuden laaturaportointityökalun.

Perusterveydenhuollon lääkärit ja hoitajat pystyvät nyt seuraamaan entistä helpommin pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon tuloksia ja eroja terveysasemien hoitokäytännöissä.

Ensimmäisenä käyttöön tuli diabetesraportointi, seuraavana ovat tulossa sydän- ja verisuonitaudit.

Siun soten ja ohjelmistoyhtiö Prodacapon yhteistyössä rakentamaan laaturaportointijärjestelmään poimitaan dataa suoraan potilastietojärjestelmästä.

Työkalu näyttää esimerkiksi ikäryhmittäin ja sukupuolittain diabetesta sairastavien hoitotasot visuaalisena raporttina.

Se kertoo myös, paljonko Pohjois-Karjalassa on diagnosoituja diabeetikoita ja sepelvaltimotautipotilaita.

– Näemme, kuinka iso osa tyypin 2 diabeetikoista ei käy kontrolleissa tai moniko diabeetikko tupakoi, kertoo Outokummun, Juuan ja Polvijärven terveysasemien ylilääkäri Hilkka Tirkkonen.

Pohjois-Karjalan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen potilastietojärjestelmä Mediatri on tuottanut hoitotasapainoraportteja ennenkin.

Tirkkonen kuitenkin sanoo, että sen diabetesraportointi koetaan aikaa vieväksi.

– Suomessa kirjataan paljon sairauskertomuksiin, mutta tiedon ulossaanti on vaikeaa. Meillä on nyt tähän väline.

Käyntimäärä ei takaa laatua

Vaikka Siun sotessa on kehitetty yhtenäistä toimintatapaa diabeetikoiden hoitoon, laaturaportointi paljastaa eroja kuntien välillä.

– Prediabeetikoiden määrässä on hurjia eroja. Hiukan alle 7 000 asukkaan Outokummussa löytyy prediabetesdiagnoosi yli 830 hengeltä. Vastaavasti Nurmeksessa, jossa väkeä on vajaat 8 000, diagnosoituja prediabeetikoita on kirjattu vain 58, Tirkkonen vertaa.

Asiaa voivat selittää terveyskeskusten toimintamallien erot.

Uudessa raportoinnissa voidaan katsoa myös, kuinka usein HbA1c otetaan ja korreloiko ottotiheys hoitotasapainoon.

– Meillä on kuntia, joissa mitataan paljon, mutta hoitotasapaino on huono. Vastaavasti on kuntia, joissa mitataan alle kaksi kertaa vuodessa ja hoitotasapainot ovat hyvät.

Lääkäri näkee työnsä tuloksen

Tieto auttaa päättämään, mihin resursseja kohdennetaan. Tavoitteena ovat yhdenmukaiset, laadukkaat palvelut koko alueella.

Laaturaportointi tukee toiminnan kehittämistä.

Kun tiedossa on, millaisia laatuindikaattoreita potilastietojärjestelmästä pystytään tuottamaan, laatutieto tulee näkyväksi.

– Ammattilaisenkin on tärkeää tietää työnsä lopputulos, Itä-Suomen yliopiston professori Tiina Laatikainen sanoo.

Kansallisesti on menossa THL:n vetämä laaturekisterihanke, jossa tehdään työtä kuuden tautikohtaisen pilottirekisterin kanssa. Yksi niistä on diabetes.

– Siinä kehittämistyössä olemme mukana hyödyntämällä Siun soten aineistojen tarkastelusta kertynyttä kokemusta ja tarjoamalla Siun sotesta pilottiaineiston kansallisen hankkeen käyttöön.

Etäisyys ei vaikuta hoitotasapainoon

Siun sotessa on selvitetty paikkatietoa ja sote-rekisteritietoa yhdistämällä hoidon toteutumista.

Yksi tavoite oli tutkia, vaikuttaako palvelujen saavutettavuus pitkäaikaissairaan hoidon laatuun.

– Potilaan asuinpaikan etäisyys terveysasemasta ei näyttäisi vaikuttavan siihen, kuinka hyvässä hoitotasapainossa esimerkiksi diabeetikko on, professori Tiina Laatikainen kertoo.

Toisaalta potilaiden hoitotasapainot vaihtelevat alueittain.

– Syynä eivät ole etäisyydet hoitoyksikköön vaan terveydenhuollon prosessien erilaisuus, Laatikainen selventää.

Siun sote on mukana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa IMPRO-hankkeessa, joka tuottaa tietoa palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta sote-uudistuksen tueksi.

– Meillä on tähän asti ollut liian vähän tietoa perusterveydenhuollon toimintaprosesseista, laadusta, saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

Tarkoituksena on kehittää rekisteritietojen hyödynnettävyyttä sote-palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa.

– IMPRO-hankkeessa pyritään myös rakentamaan koko maan kattava sosiaali- ja terveysalan paikkatietokanta, kertoo Oulun yliopiston maantieteen emeritusprofessori Jarmo Rusanen.

Lisää aiheesta

Kuntodoping jää helposti huomaamatta
Väitökset 8/2019
Vårdhem ska ha en läkare

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Espoossa tarjotaan potilaille vaihtoa suoriin antikoagulantteihin

Riskit ja kustannuksien siirtyminen kaupungilta Kelalle herättävät ­epäilyksiä.

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Sairaalan henkilöstö ideoi tuotteita

Sähköinen innovaatioalusta kiinnostaa myös lääkäreitä.

Ajassa
Migreenin uusien estolääkkeiden välillä käydään kova kisa

Vaikean migreenin estoon on tulossa neljä CGRP-vasta-ainetta. Ensimmäinen sai jo aikaan kohun.

Tieteessä
Uusi perinnöllinen osteoporoosimuoto löytyi

Helsingin yliopiston, HUSin ja Folkhälsanin tutkijat ovat tunnistaneet uuden geenin, jonka variantit aiheuttavat perinnöllistä, lapsuusiässä alkavaa osteoporoosia.

Ajassa
1200 kollegaa koolla Oulussa

Pohjolan Lääkäripäiville osallistuu Nordlabin johtava lääkäri Tuija Männistö.

Tieteessä
Aivoinfarktipotilaiden elämänlaadun arviointi antaa potilaan voinnista lisätietoa

Vaikka masennukseen viittaavia oireita esiintyi potilailla huomattavan vähän, niillä todettiin olevan selkeä yhteys heikoksi koettuun elämänlaatuun.