Lapsen pilleri ei ole aikuisen puolikas Suomeen vasta viritellään lastenlääketutkimusverkostoa
Euroopan Unionissa valmistellaan asetusta lasten lääketutkimuksiin. Pian kiihtyi väittely siitä, ajetaanko teollisuuden vai lapsen etua. Samaan aikaan lapsia lääkitään melko sattumanvaraisesti; milloin liikaa, milloin liian vähän.
Dosentti Kalle Hoppu Myrkytystietokeskuksesta sanoo, että lapset elävät orpoina lääkehoidon viidakossa. Lapsia hoidetaan lääkkeillä, joista arviolta vain puolet on käynyt läpi pediatrisen tutkimusprotokollan.
- Suomessa rekisteröidyistä lääkkeistä vain 27,5 prosentista löytyivät annosteluohjeet kaikenikäisille lapsille, siteeraa Kalle Hoppu kymmenen vuotta sitten tehtyä selvitystä.
Vuosina 1995-98 EU:n keskitetyssä menettelyssä hyväksytyistä 45 uudesta terapeuttisesti merkittävästä lääkevalmisteesta arvioitiin 29:n olleen sellaisia, joista olisi voinut olla hyötyä lapsille. Silti vain kymmenen valmistetta rekisteröitiin lapsille.
Titraaminen ei riitä
- On selvää, että lasten lääketutkimukset ovat sekä kliinisesti että eettisesti hyvin vaikeita toteuttaa, Kalle Hoppu toteaa.
Lapsi ei ole pieni aikuinen, jolle lääkkeen titraaminen kehon painon mukaan riittää. Lääkkeillä voi olla vaikutuksia paitsi nykyhetkeen, myös elimistön tulevaan kehitykseen. On myös muistettava, että monilla sairauksilla, kuten esimerkiksi leukemialla, on oma pediatrinen muotonsa, Hoppu pohtii.
Lääketeollisuuden kannalta tutkimuksiin liittyy monia ongelmia. Lapset sairastavat aikuisia vähemmän; miten löytää hoitotutkimuksiin riittävän suuri potilasjoukko?
Entä kuinka lääkkeen vaikutuksia kasvavaan kehoon pitäisi seurata? Tai miten selvittää vauvan tai leikki-ikäisen kokemia sivuvaikutuksia?
Lääketieteen toimittajien seminaarissa viime viikolla puhunut Kalle Hoppu sanoo, että talidomikatastrofeista huolimatta yhteiskunta on pitkään vältellyt vastuutaan lasten lääkehoidon kehittämiseksi ja sysännyt pallon yksin lääketeollisuudelle.
- Lapsia hoitavat lääkärit ovat kovin kiltisti tyytyneet tilanteeseen, ja päätyneet hoitamaan sairaita lapsia rekisteröimättömillä lääkkeillä tai käyttämään lääkkeitä myyntiluvasta poiketen. Hoitamista on kuitenkin pidetty aina hoitamatta jättämistä parempana vaihtoehtona, Hoppu huomauttaa.
Kalle Hopun mukaan lasten syöpätaudit ovat esimerkki tautiryhmästä, jossa kontrolloidut kaksoissokkotutkimukset olisivat erittäin vaikeita toteuttaa.
Tällä hetkellä lasten syöpälääkityksen kirjaamisessa kuitenkin noudatetaan tutkimusprotokollan mukaista erittäin tarkkaa kirjaamista ja seurantaa. Näin hoitotuloksista ja sivuvaikutuksista saadaan verrattain luotettavaa kliinistä tietoa, Hoppu sanoo.
