Lehti 3: Ajan­kohtai­sta 3/2021 vsk 76 s. 95

Lasten infektioiden väheneminen näkyy vastaanotolla

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Lapsilla oli koronasyksyn aikana selvästi vähemmän hengitystieinfektioita ja niiden jälkitauteja kuten keuhkokuumetta ja korvatulehduksia kuin vuotta aiemmin.

Yleensä joulukuu on hengitystieinfektioiden huippuaikaa. Nyt niitä sairastavia lapsipotilaita oli paljon vähemmän kuin normaalisti.

– Samanlaista viestiä olen kuullut kollegoilta sairaalapäivystyksistä, kertoo lastentautien erikoislääkäri, LT Nina Kaseva Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätistä.

Kouluun ja päiväkotiin terveinä

Kaseva arvioi, että yksi syy hengitystieinfektioiden vähenemiseen on viranomaissuositusten noudattaminen. Ihmiset tapaavat toisiaan harvemmin kuin aikaisemmin, käyttävät kasvomaskeja ja ovat tehostaneet käsihygieniaa. Lasten harrastukset ovat vähentyneet, ja he ovat menneet päiväkotiin ja kouluun terveinä.

– Ennen lapset ovat olleet koulussa nuhaisina ja yskäisinä, jos heillä ei ollut kuumetta. Hieman kärjistäen voi sanoa, että suuri osa pikkulapsista oli kestoflunssassa koko syksyn.

Tarve lähteä lapsen sairauden vuoksi lääkäriin saattaa nyt olla aiempaa vähäisempi, koska monet vanhemmat tekevät etätöitä.

– Sairauslomatodistusta lapsen sairauden vuoksi ei tarvita heti.

Aiemmin herkästi koronatesteihin

Elokuussa viranomaiset antoivat ohjeen, jonka mukaan koronaan viittaavan pienenkin oireen vuoksi pitää mennä testiin. Monet ihmiset hakeutuivat testiin esimerkiksi aivastelun tai nenän tukkoisuuden takia.

Lue myös

– Myöhemmin tulivat uudet ohjeet, joiden mukaan kouluikäisiltä otetaan näyte, jos oireet sopivat koronaan. Alle kouluikäisen lieviä oireita saa nyt seurata hetken, ennen kuin on välttämätöntä ottaa koronanäyte.

Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätissä on testattu viime keväästä lähtien tuhansia lapsia.

– Ainoastaan 14 lapsella on todettu koronainfektio, ja kaikki ovat olleet hyväkuntoisia.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030