Lehti 47: Ajan­kohtai­sta 47/2003 vsk 58 s. 4786 - 4787

Lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus kuntien vastuulle

Psykiatrisen kuntoutuksen koordinaatiovastuu on tarkoitus siirtää sairaanhoitopiireille ja niissä johtaville psykiatreille. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama epävirallinen työryhmä ehdottaa, että kunnat ottavat päävastuun lasten ja nuorten psykiatrisesta kuntoutuksesta, jolloin Kelan rooli muuttuu palveluja täydentäväksi toiminnaksi. Eniten julkisuutta työryhmän raportista sai kuitenkin Kelan päätös olla ottamatta uusia alle 16-vuotiaita asiakkaita yksilöllisen psykoterapian korvauksen piiriin.

Maira Palosuo

Työryhmä ehdottaa, että psykiatristen kuntoutuspalvelujen koordinaatiovastuu siirretään sairaanhoitopiireille, joiden kautta luodaan toimiva työnjako perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välille. Sairaanhoitopiirin psykiatrian ylilääkärin tehtävänä on mm. asettaa potilaat kiireellisyysjärjestykseen.

- Tosiasiassa kunnilla on ollut koko ajan palvelujen järjestämisvastuu, mutta ne eivät ole sitä hoitaneet. Kelan tehtäväksi on jäänyt yksilöterapian laskujen maksaminen. Nyt pallo on tarkoitus heittää tosissaan kunnille, ja sairaanhoitopiirien psykiatrian ylilääkäreitä on kehotettu toimimaan, toteaa työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Anja Kairisalo sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kuntien toivotaan tarjoavan yksilöpsykiatrisen kuntoutuksen lisäksi muitakin kuntoutuspalveluja, kuten perhe- ja ryhmäterapiaa sekä erilaisia kuntoutuskursseja. Näiden katsotaan soveltuvan erityisen hyvin lasten ja nuorten kuntoutukseen, koska lapsia kuntoutettaessa pitää ottaa mukaan myös hänen lähipiirinsä kotia ja koulua myöten. Joidenkin kohdalla tarvitaan kuitenkin myös yksilöllistä terapiaa.

- Näissä tapauksissa kunnat voivat tarjota myös yksilöterapiaa ostamalla hoitopalveluja yksityispuolelta, mutta silloin kaikki kustannukset lankeavat kuntien maksettaviksi, sanoo Kairisalo.

Vuodesta 2000 lähtien on psykiatriseen kuntoutukseen osoitettu lisävaroja, joista erityisesti Kelan kautta on tuettu lasten ja nuorten yksilöllistä kuntoutusta. Ensi vuodelle erillisiä kohdennettuja rahoja ei enää anneta vaan oletetaan, että ne sisältyvät sairaanhoitopiirien kautta ohjautuviin valtionosuuksiin. Kela jatkaa perusrahoituksensa turvin psykoterapian tukeaan yli 16-vuotiaille, joilla on työ- tai opiskelukyvyn menetyksen uhka tai jotka eivät pysty palaamaan työhön tai opiskelujen pariin ilman terapiaa.

- Kohdennettu erillisrahoitus on johtanut monimutkaiseen byrokratiaan, jonka hallinnointi vie paljon voimavaroja. Ei ole tarkoitus, että lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus hoidetaan jatkuvasti tilapäisillä rahoitusratkaisuilla, vaan on pyrittävä pysyviin toimintamalleihin. Nyt on huoli perusrahoituksen riittävyydestä kunnille, sanoo hallintoylilääkäri Martti Talja Suomen Kuntaliitosta.

- Avainkysymykseksi muodostuu miten näistä valtionosuuksista saatavista yhteisistä varoista pystytään noukkimaan psykiatriseen kuntoutukseen tarvittavat rahat.

Lue myös

Ennen kuin uusi toimintamalli on käytössä, herää paljon kysymyksiä. Jonotusajat kuntoutukseen ovat nykyisellään kohtuuttoman pitkät, ja toistaiseksi on Kelan erillisrahoilla saatu helpotusta tilanteeseen. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän, mitä tapahtuu esim. niille, jotka nyt jonottavat kuntoutukseen. Erillisen kuntoutustuen piirissä jo olevat tulevat saamaan tukea kahden vuoden ajan, vaikka viikoittaisia käyntikertoja onkin harvennettu.

Martti Taljan mukaan ketään ei jätetä heitteille.

- Kaikki Kelalle tehdyt hakemukset käsitellään, ja jokaisella potilaalla on hoidosta vastaava, kuntoutussuunnitelman tehnyt henkilö erikoissairaanhoidossa tai perheneuvolassa. Ongelmatilanteissa on tärkeää tukeutua heidän apuunsa.

- Viime vuosikymmenten murroksista on psykiatrian toimiala kärsinyt selvästi eniten. Samalla kun hoitolaitoksia on ajettu alas, ei aina ole rakennettu vastaavaa avohoito- ja asumispalveluverkostoa. Sairastavuuden ei ole osoitettu selvästi kuitenkaan lisääntyneen joidenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan. Hoitopalvelujen kysyntä johtuu siitä, että yhä useammat avun tarpeessa olevat hakeutuvat avun piiriin. Nyt on aika saada psykiatriassa tutkimus ja hoito samalle tasolle kuin muillakin terveydenhuollon alueilla, sanoo Talja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030