Lääkeyritysten fuusioita nähdään vielä lisää Eurooppalainen lääkebisnes on muutoksen kourissa
Geneerinen substituutio leviää Euroopassa, mutta joka maassa on omat variaationsa. EU:sta huolimatta Eurooppa on kansallisine asetuksineen ja rajoituksineen kaikkea muuta kuin yhtenäinen markkina-alue lääkeyrityksille. Uudet jäsenmaat tulevat vielä sekoittamaan pakkaa entisestään.
Yhdysvaltoihin verrattuna Eurooppa on hankala tapaus monikansallisille lääkeyrityksille. Euroopan Unionissa onkin ryhdytty vakavasti pohtimaan, miten estää eurooppalaista lääketeollisuutta muuttamasta Atlantin taakse. Vastikään perisveitsiläinen Novartis päätti siirtää tutkimuksensa johdon USA:n itärannikolle.
USA:ssa houkuttavat mm. suuret voitot. Jo yhdellä tehokkaalla molekyylillä ja menestyvällä lääkkeellä yritys voi tehdä 300 miljoonan ihmisen markkina-alueella sievoisen voiton. Toisaalta kilpailukin on yksityisten vakuutusjärjestelmien ja vahingonkorvausoikeudenkäyntien luvatussa maassa kivenkovaa.
Suomalainen Orionkin kompasteli aiemmin USA:n markkinoilla, mutta sai sitten Novartiksen markkinointikumppanikseen. Parkinsonlääke Stalevolle USA:ssa saadun myyntiluvan myötä Orion kotiutti alkuvuodesta mukavan potin, 21,1 miljoonan euron etappimaksun, Suomeen. Toki kyse on kertaluonteisesta maksusta.
Voiko kaiken laskea vain euroissa?
- USA:n ja Euroopan välisessä erossa kyse lienee paljolti asenneilmastosta. Yhdysvalloissa lääketeollisuuden tutkimusta ja tuotekehittelyä tuetaan aivan eri mittakaavassa kuin Euroopassa, toteaa johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä.
Eurooppalaisen lääkeyrityksen on liki mahdoton selvitä ilman pääsyä USA:n markkinoille. Mutta pärjäämisen ei tarvitsisi edellyttää kotimaan vaihtoa. Sirpa Rinta huomauttaa, että yrityksen muutto USA:aan merkitsee aina huomattavia verotulojen menetyksiä, mutta menetykset eivät ole pelkästään aineellisia. Samaan matkaan lähtee osaamista, tietotaitoa ja innovatiivisia ihmisiä. Henkiselle pääomalle ei voida oikein laskea euroarvoa.
Viime viikolla Suomessa vieraillut GlaxoSmithKlinen Euroopan johtaja Andrew Witty puuttui myös samaan asiaan.
- Euroopassakin pitää pystyä turvaamaan sekä lääkekehittelyn että tuotannon jatkuvuus, mutta myös uusien lääkkeiden nykyistä nopeampi pääsy markkinoille. Käsittääkseni teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisen ja yhteiskunnan terveystarpeiden välillä on vahva riippuvuus, Witty huomautti. Hän muistutti eurooppalaisen ikäpyramidin vinoutumasta, eli keski-ikäisen ja vanhusväestön määrän erittäin voimakkaasta lisääntymisestä.
- Kun joka puolella Eurooppaa ollaan huolissaan varhaisesta eläköitymisestä, merkitsee kehitys haastetta myös lääketeollisuudelle. Voimmeko me jatkaa ihmisten tervettä työuraa? Tulevaisuudessa ei välttämättä enää paneudutakaan pelkästään kohonneen kolesterolin tai verenpainetaudin oireiden hoitoon, vaan pyritään kehittelemään lääkkeitä, jotka ehkäisevät jo oireita aiheuttavia fysiologisia muutoksia, Witty visioi.
Euroopan Unionissa on havahduttu yhteisen lääkepolitiikan tarpeellisuuteen. Tarvetta ei ole kuitenkaan vain huolehtia lääketeollisuuden eduista, vaan myös pyrkiä hillitsemään yhteiskunnalle ja kansalaisille koituvien lääkekulujen nopeaa kasvua.
- Uusilla, ns. G10-suosituksilla pyritään luomaan EU:n omaa lääkepolitiikkaa. G10-suositukset ovat pitkälti Erkki Liikasen pääosaston aikaansaannosta, vaikka valmistelu aloitettiinkin jo edellisen komissaarin aikana. Hienointa hankkeessa on se, että mukaan on saatu myös sosiaali- ja terveyskysymyksistä vastaavan David Byrnen pääosasto. Lääkepolitiikka ja terveyspolitiikka kulkevat käsikädessä; se on nyt Euroopassa virallisesti tunnustettu, Sirpa Rinta sanoo.
Hieman pelonsekaisesti lääkealalla kuitenkin odotetaan EU:n itälaajentumista. Miten pystytään sopimaan esimerkiksi yhteneväisestä myyntilupakäytännöstä, kun neuvottelupöydän ääressä on 15 maan sijasta kohta 25 maata? Nähtäväksi myös jää, millä keinoin itäisen Keski-Euroopan maat pyrkivät suojelemaan niissä toimivia rinnakkaislääkevalmistajien etuja.
Kuihtuuko suomalainen tutkimus?
Eurooppalaiset maat ovat tukeneet lääketeollisuuttaan kukin omien tarpeidensa ja tutkimuspolitiikkansa mukaisesti. Esimerkiksi Suomessa on viime vuosina satsattu pieniin innovatiivisiin bioalan yrityksiin, joiden olisi mahdoton muutoin edes aloittaa toimintaansa.
- Periaatteessahan Suomen ei tarvitse hävetä kansallista panostusta tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Sitran ja Tekesin kautta jaettava tuki on yli 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta sitä ovat jakamassa lääketutkimuksen lisäksi kaikki muutkin teollisen tutkimuksen alat, Sirpa Rinta huomauttaa.
Tukipolitiikka sai kuitenkin viime viikolla Orionin toimitusjohtajan Jukka Viinasen tiuskaisemaan, että pitäisikö meidänkin olla pahasti miinuksella ja vailla liikevaihtoa, jotta saisimme tutkimukselle ja tuotekehityksellemme valtion tukea!
Suomen suurin lääkkeiden kehittäjä, Orion, ilmoitti pudottavansa tutkimuspottinsa jo tänä vuonna vajaaseen 100 miljoonaan euroon. Ensi vuonna varat putoavat 80 miljoonaan euroon. Tämä merkitsee suomalaiselle lääketutkimukselle melkoista romahdusta, sillä viime vuonna koko maan lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehittelymenot olivat yhteensä 252 miljoonaa euroa.
Vain reilu vuosi sitten Orionkin kertoi julkisuudessa kärsivänsä huutavasta osaajapulasta. Vuodessako kaikki muuttui?
- Tällaista on lääkekehittelyn raakuus. Ahdistuslääkkeen tutkimuksen lopettaminen kalkkiviivoilla ja geneerisestä substituutiosta koituvat myyntitulojen menetykset pakottivat meidät reagoimaan nopeasti. Jos lääkekehittely olisi päättynyt toisin, irtisanomisemmekin olisivat pienempiä, vastaa toimitusjohtaja Jukka Viinanen. Kaikkiaan Orion irtisanoo tänä vuonna 300 ihmistä Suomessa ja satakunta ulkomailla.
Viinanen vahvisti, että Orion-yhtymän osia tervehdytetään parhaillaan myyntikuntoon. Orion Pharman myyntiä ja mahdollista ostajaa on julkisuudessa veikkailtu, mutta varmuutta ei markkinoiden asiantuntijoillakaan ole.
Sirpa Rinta ei ota kantaa yksittäisten yhtiöiden tulevaisuuteen, mutta toteaa lääkealalla varmasti vielä nähtävän yritysfuusioita. Pharmacian ja Pfizerin fuusio on saanut myös muut - isotkin - yhtiöt pohtimaan markkina-asemiensa turvaamista.
Euroopassa kaikki on kovin kansallista
G10 -suosituksissa on Suomen päätavoitteiksi kirjattu geneeristen valmisteiden käytön edistäminen ja tästä koituvien säästöjen ohjaaminen alkuperäisvalmisteiden korvauksiin.
- Suomi on toteuttanut suosituksista ensimmäisen kohdan kiitettävästi, toteaa Sirpa Rinta kommenttinaan suosituksen tavoitteiden saavuttamisesta.
Lääketeollisuus ry:ssä pidetään nyt välttämättämänä, että tutkimukseen ja tuotekehittelyyn panostamisen lisäksi Suomessa paneuduttaisiin uusien lääkkeiden saatavuuden turvaamiseen. EY-tuomioistuin totesi jo Suomen lääkekorvauskäsittelyaikojen olevan liian pitkät. Komissiossa on lisäksi parhaillaan käsittelyssä kantelu, jossa halutaan kannanotto siihen, onko erityiskorvattavuuden ehtona oleva kahden vuoden määräaika kilpailueste.
- EU on kansallisvaltioiden yhteenliittymä, jossa oma kansallinen lainsäädäntö vaikuttaa olennaisesti siihen, millä vauhdilla uudet lääkkeet tulevat markkinoille ja millaisilla hinnoilla lääkkeitä myydään kussakin maassa. Myös lääkekorvaukset vaihtelevat maittain, Sirpa Rinta toteaa.
- Periaatteessahan EU:n alueella on voimassa yhteinen myyntilupa, mutta toimiiko se käytännössä? kysyy lääkealan markkinatietoa tuottavan IMS Healthin Suomen toimitusjohtaja Hannu Suikkanen.
- Kilpailukykyisen hinnan saamisen hitaus on estänyt joidenkin uusien lääkkeiden tuomisen Suomen markkinoille. Suomi on paitsi pieni, myös hankala markkina-alue, Suikkanen huomauttaa.
Kuluttajan kannalta nykytilanteesta lienee hyötyä ja haittaa. Uusien lääkkeiden markkinoille tulon hitaus saattaa suojata potilaita niiltä haitoilta ja sivuvaikutuksilta, joita uusilla lääkkeillä ilmenee usein vasta käytön laajenemisen myötä. Toisaalta jopa elintärkeän hoidon viivästyminen voi johtaa sairauden pahenemiseen, pahimmillaan estettävissä tai siirrettävissä olevan kuoleman varhaistumiseen.
