Lääkärien ja hoitajien työnjakoa kehitetään
Lääkärien ja hoitajien työnjakoa kehitetään useissa hankkeissa eri puolilla Suomea. Kansallisen terveysprojektin määrärahoista myönnettiin maaliskuussa hankerahoitusta yli kymmenelle hankkeelle, jotka käsittelevät terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjakoa. Työnjakoa kehitetään esimerkiksi Jyväskylässä, Outokummussa, Ylivieskan seudulla sekä Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiireissä.
- Kansallisen terveyshankkeen työnjakoa koskeva osahanke toteutetaan pilottien kautta ja pilotit etsitään mm. näistä rahoitusta saaneista hankkeista. Niiden perusteella arvioidaan, mitkä olisivat hyvät käytännöt, minkälaisia muutoksia perustutkintoon johtavaan koulutukseen tulisi tehdä, minkälaista lisäkoulutusta tarvitaan ja tarvitaanko lainsäädäntöön mahdollisesti muutoksia, sanoo ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
- Ensimmäinen tavoite ei suinkaan ole avata ammatinharjoittamislainsäädäntöä tai puuttua klassisiin perusprinsiippeihin lääkärin oikeuksista. Lähtökohtana on nyt se, että nykyisen lainsäädännön puitteissa pystyy vallan hyvin jakamaan töitä ja siirtämään tehtäviä. Ns. järjenkäyttö on sallittua, sanoo ylilääkäri Kati Myllymäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hän on mukana osahankkeeseen liittyvässä epävirallisessa ryhmässä, joka selvittää työnjakoon ja tehtävien siirtoon liittyviä kysymyksiä: nykyisiä käytäntöjä eri paikkakunnilla, niihin liittyviä vastuukysymyksiä ja sitä, minkälaiseen koulutukseen ne perustuvat.
Myllymäki muistuttaa, että työnjaosta on Suomessa hyvin monia erilaisia käytäntöjä: perifeeriset laskimotipat laittaa yhtäällä hoitaja, toisaalla aina lääkäri, jossain kipsaa aina lääkäri, toisaalla lääkintävahtimestari. Tehtäviä on siirretty paljon esimerkiksi ensihoidossa.
- Näitä kysymyksiä on nyt tarkoitus tarkastella.
Terveyskeskusvastaanotoilla ja päivystyksessä kirjoitettavien todistusten määrä kartoitetaan vielä tänä keväänä. Selvityksen avulla pyritään arvioimaan, kuinka paljon lääkärien työaikaa todistukset todellisuudessa vievät.
Myllymäen mielestä kannattaa tutustua myös käytäntöihin Suomen ulkopuolella: on maita, joissa hoitajat eivät mittaa verenpainetta, ja maita, joissa erityiset assistenttihoitajat sulkevat haavat leikkauksen päätteeksi. Mitä enemmän niihin perehtyy, sitä epäilevämmin suhtautuu ajatukseen, että nykyinen suomalainen status quo olisi ehdottoman oikea ja lopullinen.
Kentällä työnjako sujuu joustavasti
Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala muistuttaa sairaanhoitajien ja lääkärien jakaneen töitä kautta aikojen ilman että asiasta on tehty sen suurempaa numeroa.
- Tavallisessa kenttätyössä työnjako on toiminut hyvin joustavasti. Pienillä terveysasemilla on aina totuttu sopimaan työnjaosta, kun henkilökunta tuntee toisensa ja tietää, mitä kukin osaa. Lääkärin tehtävä on taudinmääritys ja hoidon ja lääkkeen määrääminen, mutta mitä muuten tehdään, siitä voidaan keskustella.
Kujala korostaakin maalaisjärjen mukaista joustavaa työnjakoa sen sijaan, että työtehtäviä ryhdyttäisiin siirtämään määräyksillä järjestelmällisesti ammattiryhmältä toiselle.
- Ihmiset ovat erilaisia. Vaikka pohjakoulutus olisi sama, toiset ovat halukkaampia opettelemaan uusia tehtäviä ja ottamaan niistä vastuun kuin toiset.
Lyhytkestoiset sairauslomatodistukset on Kujalan mielestä saatava kokonaan pois julkista terveydenhuoltoa kuormittamasta.
- Kyseessähän on työmarkkinaosapuolten välinen sopimus siitä, kuka on oikeutettu sairausajan palkkaan. On terveydenhuoltojärjestelmän väärinkäyttöä, että varsinaista hoitoa tarvitsemattoman asian todistaminen on sälytetty ulkopuoliselle todistajalle. Työmarkkinaosapuolten pitäisi hyväksyä henkilön itsensä allekirjoittama vakuutus, että hän on sairas.
Kujala ei kuitenkaan usko, että asiassa tapahtuu muutosta, ennen kuin julkinen terveydenhuolto kieltäytyy todistusten kirjoittamisesta.
Rovaniemellä hyviä kokemuksia
Rovaniemen kaupungin terveyskeskuksessa lääkärien ja hoitajien työnjaosta on hyviä kokemuksia. Terveyskeskuksen johtavan lääkärin Markku Oinaalan mukaan työnjakoa on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan.
Työnjaon vaikutus näkyy esimerkiksi terveyskeskuksen päivystyksessä.
- Käyntejä lääkäripäivystykseen voidaan selvästi vähentää, jos päivystysaikana järjestetään sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto, Oinaala toteaa. Päivystyksessä hoitajan vastaanotolle kirjataan mm. lievät infektiopotilaat.
Päivittäin on kolmella, neljällä hoitajalla itsenäiset vastaanotot, missä hoidetaan diabetes-, astma-, siedätyshoito-, reuma- ja osteoporoosipotilaita. Toimintaa on selkeytetty ja lääkärien vastaanottotilanteita rauhoitettu päivittäisellä konsultaatiotunnilla, jonka aikana hoitajat ja muu henkilökunta voivat konsultoida lääkäriä hoitoon liittyvissä asioissa. Samalla he saavat tarvittaessa lääkemääräykset.
- Tärkeää on, että tehtäviä siirrettäessä hoitajat perehdytetään hyvin ja he saavat riittävästi koulutusta ja tietojen päivitystä. Vastuista sovitaan yhdessä. Tehtävien siirrot on toteutettu yhteistyössä, Oinaala korostaa.
- Seuraava vaihe on lisätä kuntalaisten omaa vastuuta sairauksien hoidossa ja seurannassa. Meillä on mm. käynnistetty verenpaineen itsemittaukset rakentamalla terveyskeskukseen itsemittauspisteitä, hän sanoo.
