Lääkäriliiton Hannu Halila: Kaksiportainen tutkintojärjestelmä ei sovellu lääketieteen koulutukseen
Euroopan yliopistoihin suunnitellaan yhtenäistä kaksivaiheista tutkintojärjestelmää. Kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa kaavaillaan siirryttäväksi tutkintojärjestelmään, joka muodostuisi alemmasta ja ylemmästä tutkinnosta. Nykyisistä opintoviikoista luovuttaisiin ja opinnot mitoitettaisiin uudella tavalla.
Uudistuksen tavoitteena on tehdä eri maiden yliopistotutkinnot keskenään vertailukelpoisemmiksi yhdenmukaistamalla tutkintojen rakenteita. Koulutussisältöjä ei sen sijaan ole tarkoitus yhdenmukaistaa.
- Kaksivaiheisessa järjestelmässä kaikilla akateemisilla aloilla olisi alempi ja ylempi tutkinto - bachelor ja master. Tavallisesti kaikki suorittaisivat samalla alalla sekä alemman että ylemmän tutkinnon, mutta järjestelmä on rakennettu niin, että toisen alan alemmalla tutkinnolla voi periaatteessa siirtyä suorittamaan toisen alan ylempää tutkintoa. Tällöin arvioidaan alakohtaisesti, soveltuuko alempi tutkinto sellaisenaan vai vaatiiko se lisäksi ns. siltaopintoja, kuvaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila.
Suomalaiset yliopistot suhtautuvat uudistukseen pääasiassa myönteisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopisto kannattaa yleisesti tutkintorakenteiden muuttamista kaksiportaiseksi. Opetusministeriölle antamansa lausunnon mukaan yliopisto ei kuitenkaan kannata kaksiportaisen tutkintojärjestelmän toteuttamista lääketieteellisessä ja hammaslääketieteellisessä koulutuksessa, vaan katsoo, että näiden alojen kohdalla olisi tehtävä poikkeus.
Lääkärikoulutuksesta säädetään direktiivillä
Halilan mukaan eurooppalaiset yliopistot eivät yleensäkään ole pitäneet uudistusta tarpeellisena lääketieteen opetuksessa.
- Monissa maissa, esimerkiksi Norjassa, Saksassa ja Ranskassa, on päätetty, ettei lääketiede tule uuden tutkintojärjestelmän piiriin. Keskeinen peruste on ollut lääketieteellisen koulutuksen erikoisasema: lääketieteen tutkinnosta on säädetty direktiivillä. Tutkinnon laajuudeksi on säädetty kuusi vuotta tai 5 500 opetustuntia. Siihen ei sovellu koulutuksen pätkiminen niin, että opintoja suoritettaisiin vähän siellä ja vähän täällä, Halila huomauttaa.
Hänen mukaansa Tanska on ilmeisesti ainoa Euroopan maa, jossa kaksiportainen tutkintojärjestelmä otetaan käyttöön myös lääketieteessä. Siellä mallia on kuitenkin muutettu niin, että muiden alojen alemmalla tutkinnolla ei voi siirtyä opiskelemaan lääketiedettä. Lääketieteen alemmalla tutkinnolla voi sen sijaan jatkaa opintoja muilla aloilla.
- Myös suomalaiset yliopistot lähtevät suunnitelmissaan siitä, että lääketieteen ylempää tutkintoa ei voi tulla opiskelemaan suoraan muista alemmista tutkinnoista. Jos muun alemman tutkinnon suorittanut opiskelija on kiinnostunut lääketieteen ylemmän tutkinnon opinnoista, hänen on ensin suoritettava lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoe, Halila toteaa.
Suomalaisista lääketieteellisistä tiedekunnista uudistukseen suhtautuu Halilan mukaan selvästi myönteisimmin Turku.
- Helsingin ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa siirtyminen kaksiportaiseen järjestelmään veisi sen sijaan pohjaa kymmenen viime vuoden aikana toteutetuilta opintouudistuksilta. Ongelmakeskeisen oppimisen myötä opetus ei enää jakaudu selkeästi prekliinisiin ja kliinisiin opintoihin, mikä vaikeuttaa kaksiportaisen tutkintomallin soveltamista, Halila toteaa.
Lääkäriliiton mielestä lääketiede tulee jättää uudistuksen ulkopuolelle.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2005. Siirtymävaihe kestäisi kaksi vuotta. Kaksiportaisella tutkintojärjestelmällä pyritään lisäämään Euroopan koulutusmarkkinoiden vetovoimaa: parantamaan työvoiman liikkuvuutta ja eurooppalaisten yliopistojen kilpailukykyä Yhdysvaltojen kanssa.
