Lopeta ja voita
Savuton Suomi -ohjelma järjestää toukokuussa kilpailun, jolla kannustetaan lopettamaan tupakointi. Kilpailijoiden on tarkoitus pysyä tupakoimatta ainakin neljä viikkoa. Kilpailijan ja todistajien ilmoittama tupakoimattomuus varmistetaan verikokeella. Lopeta ja voita -kilpailu on kansainvälinen tapahtuma, johon osallistuu yli 20 maata. Suomen kilpailussa jaetaan kolme palkintoa ja lisäksi voittaja osallistuu kansainvälisen rahapalkinnon arvontaan.
Suomessa on aiemmin järjestetty kolme vastaavaa kilpailua. Vuoden 1986 kampanja oli maailman ensimmäinen valtakunnallinen tupakoinninlopettamiskilpailu, vuonna 1989 kilpailu oli Suomen ja Viron yhteinen ja vuonna 1994 eurooppalainen yhteiskilpailu, johon osallistui 13 maata.
Kansanterveyslaitoksen tutkimusten mukaan kilpailuihin osallistuneista vajaa viidennes on onnistunut lopettamaan tupakoinnin pysyvästi, vaikkei kilpailussa sitä vaaditakaan. Tulos on lähes vieroituskurssien tulosten tasoa ja joka tapauksessa parempi kuin spontaaneissa lopettamisyrityksissä. Kilpailuilla on ollut laajempaa vaikutusta kuin vain osanottajajoukkoon: ensimmäiseen kilpailuun osallistuneista miehistä puolet ja naisista kolmasosa kertoi jonkun perheenjäsenensä tai tuttavansa yrittäneen lopettaa samaan aikaan.
Tämänvuotiseen kansainväliseen kilpailuun odotetaan kaik-kiaan noin 100 000 osanottajaa. Kaksi vuotta sitten järjestetyssä eurooppalaisessa kilpailussa Suomi sijoittui toiseksi, Maltan jälkeen; sijoitus ratkaistiin sen perusteella, miten suuri osa 18 vuotta täyttäneistä tupakoitsijoista osallistui kilpailuun. Tuolloin osanottajia oli 13 maasta yhteensä yli 60 000, Suomesta 6 000. Suomalaisosallistujista 70 % pysyi tupakoimatta kilpailukuukauden ajan ja viidesosalla lopettaminen näyttää pysyvältä.
Suomen kilpailun pääpalkinto on matka Atlantan olympialaisiin ja 10 000 markkaa rahaa. Matkaan sisältyy pääsylippu 200 metrin sekauinnin finaaliin, johon lopettamiskilpailun kannustaja, Jani Sievinen, tähtää. Atlantan kisat ovat savuttomat olympialaiset: kisatapahtumissa ei polteta, tupakkamainonta kisoissa on kielletty eikä tupakkateollisuutta hyväksytä kisojen sponsoriksi.
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli vuonna 1993 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 1 451 000 suomalaista. Työterveyshuollon hyväksytyt kustannukset olivat 1 025 miljoonaa markkaa ja tästä työnantajille korvattiin 513 miljoonaa markkaa. Kustannukset ja korvaukset pienenivät edellisvuotisesta noin 6,5 %.
Sairauskäyntejä työterveyshuollon lääkärin vastaanotolle tehtiin 1 673 000, terveydenhoitajan vastaanotolle 1 036 900. Sairauskäyntien määrät vähenivät vuonna 1993 edellisvuotisesta vajaat 5 %. Lisäksi työterveydenhuollossa tehtiin noin 387 000 terveystarkastusta. Laboratoriotutkimuksia tehtiin työterveyshuollossa yli 2,8 miljoonaa. Fysikaalisen hoidon käyntejä oli lähes miljoona.
Työterveyspalvelut oli järjestetty terveyskeskuksissa 28 %:lle ja työnantajan omilla työterveysasemilla 27 %:lle työterveyshuollon piiriin kuuluvista. Yksityisten hoitolaitosten palveluja käytti hieman yli viidennes, samoin työnantajien yhteisten työterveysasemien palveluja.
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien palkansaajien määrä on vähentynyt suurtyöttömyyden myötä vuosikymmenen alusta noin 230 000:lla. Vuonna 1993 määrä väheni edellisvuotisesta suhteessa eniten rakennusalalla (25,7 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (21,9 %). Työterveyshuollon kattavuus ei kuitenkaan ole merkittävästi muuttunut. Vuonna 1993 työterveyshuollon piiriin kuului 83 % palkansaajista.
