1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Luottamus syntyy avoimuudesta
Ajan­kohtai­sta 1-2/2019 vsk 74 s. 8 - 11

Luottamus syntyy avoimuudesta

Kiire ja jatkuvuuden puute uhkaavat lääkärin ja ­potilaan välistä luottamusta.

Luottamus syntyy avoimuudesta Kuva 1 / 2
   

Luottamus on lääkärin toiminnan kulmakivi, lastenpsykiatri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Reima Santala toteaa.

Mutta miten luottamus syntyy? Ja mitä lääkäri voi itse vastaanotolla tehdä luottamuksen parantamiseksi?

Reima Santala puhuu luottamuksellisen hoitosuhteen ­syntymiseen liittyvistä asioista Lääkäripäivillä torstaina 10.1.

Santalan työkalupakissa ei ole varmoja keinoja. Potilaat ovat erilaisia, eivätkä kaikkiin päde samat ratkaisut. Potilaan kuuntelemisella pääsee kuitenkin hyvään alkuun. Kun potilas kokee tulleensa kuulluksi, hän on yleensä tyytyväinen myös hoitoon.

Jotta lääkäri voisi kuunnella potilasta, hänellä pitää olla riittävästi aikaa. Luottamusta voi olla vaikea synnyttää varttitunnissa.

Tuttuun on helpompi luottaa

Ajan lisäksi tarvitaan jatkuvuutta. On helpompi luottaa tuttuun lääkäriin, joka osaa suhteuttaa hoitosuositukset potilaan elämäntilanteeseen.

– Yleislääkärin vastaanotolla moni kertoo tärkeimmän vaivansa ulos lähtiessä. Silloin pitäisi olla mahdollisuus varata toinen aika, jolloin asiaa jatketaan.

Santala toivookin, että kun lääkärien saatavuutta pyritään parantamaan, sitä ei tehtäisi jatkuvuuden kustannuksella.

– Ettei potilas-lääkärisuhde olisi kertakäyttötavaraa.

Toinen avain on avoimuus. Jos lääkäristä tuntuu, että potilaalla on epäluottamusta, siihen kannattaa tarttua heti ja ottaa asia avoimesti puheeksi.

Avoimuus tarkoittaa myös oman toiminnan sanoittamista niin, että potilas tietää mitä seuraavaksi tehdään ja miksi. On parempi kertoa, että toimenpide voi sattua, mutta samalla lohduttaa, ettei kipu kestä kauan.

Entä jos perusluottamus on heikko?

Santala pohtii, että luottamuspulan takana voivat olla myös henkilökohtaiset ominaisuudet. Ihmisen perusluottamus kehittyy ensimmäisen elinvuoden aikana. Jos kiintymyssuhteessa on ongelmia, on vaikea luottaa muihin ihmisiin.

Potilaan perusluottamus voi olla heikko ja hänen kiintymyssuhdemallinsa turvaton. Tämä heijastuu myös potilas-lääkärisuhteeseen. Santala suosittelee työnohjausta keinona oppia ymmärtämään erilaisia potilaita ja sitä kautta löytämään empaattinen suhtautuminen potilaaseen.

Jos lääkärin omassakin historiassa on ollut turvattomuuden kokemuksia, oman taustan tunteminen ja kipeiden asioiden työstäminen auttavat.

– Nuorilla lääkäreillä on paremmat valmiudet käsitellä näitä asioita.

Yleislääkärin on siedettävä epävarmuutta

Vaikka luottamus aina viime kädessä syntyy vuorovaikutuksessa lääkärin ja potilaan välillä, ennakkoasenteillakin on merkitystä. Lääkärin mahdollisuudet synnyttää luottamus ovat heikommat, jos potilaan usko koko palvelujärjestelmään on koetuksella.

Myös erikoisalalla on merkitystä. Operatiivisella alalla potilas uskoo henkensä lääkärin käsiin. Yleislääketieteessä sen sijaan täytyy sietää epävarmuutta. Santala pohtii, että yleislääkärin pitää saada potilas luottamaan siihen, että oikeat asiat on tehty, vaikka tilanne olisi vielä epäselvä.

Joskus luottamusta ei millään synny. Luottamuksen voi myös menettää. Jos luottamusta ei ole, voi olla parempi, että potilaan hoito siirtyy kollegalle.

Santala toteaa, että arkkiatri Risto Pelkonen on kiteyttänyt teoksessa Lääkäri etiikka luottamuksen ytimekkäästi ja hienosti: “Luottamusta ei saavuteta oppiarvon tai aseman perusteella vaan se ansaitaan osaamisen kautta, osoittamalla aitoa kiinnostusta potilaaseen ja toimimalla avoimesti."

Miten hoitaa rokottamatonta?

Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström on tottunut kohtaamaan potilaita, joita ei ole rokotettu kansallisen rokotusohjelman mukaan.

Lue myös

– Meillä on aina päivystyksessä muistettava kysyä laryngiittipotilailta Hib-rokotteesta.

Onko luottamuksen rakentaminen vaikeaa, jos potilas tai hänen perheensä kyseenalaistaa jo lähtökohtaisesti lääketieteellisiä tosiasioita? Sjöströmin mukaan luottamuksen säilyttämiseksi on muistettava kunnioittaa potilaan vakaumusta. Jos aina yrittää vakuuttaa potilaan vaikkapa rokotusten hyödyllisyydestä, vaarana on, että hän lakkaa kokonaan käymästä lääkärissä. Esimerkiksi neuvolatyössä on kuitenkin monia muitakin tärkeitä asioita kuin rokottaminen.

– On hienoa, että perheet ovat yhteydessä neuvolaan, vaikka rokotusasioista ei oltaisi yhtä mieltä.

Potilasta ei voi alkaa syytellä tai syyllistää. Sen sijaan lääkäri voi yrittää esimerkiksi kertoa, mitä rokotuksia pitää kaikkein tärkeimpinä. Jos potilas tulee päivystykseen haavan vuoksi, hänelle saatetaan sanoa, että nyt kannattaisi ottaa ainakin tetanusrokotus.

Sjöströmkin kannattaa avointa ja perusteellista keskustelua. On tärkeää, että potilas voi tuoda esiin myös sellaiset mielipiteet, jotka eivät käy yksiin lääkärin tietojen kanssa.

Kun rokotuksista keskustellaan paljon, myös lääkärin tietomäärä kasvaa. Sjöström toteaa, että tietää todennäköisesti rokotteiden apuaineista enemmän kuin moni muu lääkäri.

– Perustietojen on oltava kunnossa.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Näkökulma
Virheiden hyvä käsittely auttaa sietämään epävarmuutta

Virhe alkaa usein jo paljon ennen potilasvahinkoa, kirjoittaa Sara Launio.

Ajassa
Tuominen tuli taloon

Sairaanhoitopiirien välejä hiertää nyt kilpailu ja epäluottamus, HUS:n uusi toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoo.

Pääkirjoitus
Seuraava tuotantokausi

Kunnille toivoisikin nyt jäitä hattuun, etteivät ne lähde hätäisiin, lyhytnäköisiin ratkaisuihin, kirjoittaa Heikki Pärnänen.

Työssä
Nukahteleva poika päivystyksessä – tapauksen ratkaisu

Tässä tapauksessa anamneesia piti tarkentaa useampaan kertaan, ennen kuin asia paljastui.

Ajassa
Viime vuonna tuberkuloosiin sairastui 226 ihmistä

Suomessa tuberkuloosiin sairastuneiden määrä on viime vuosina pysynyt ennallaan.