1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Maahan muuttaneet käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluja
Ajan­kohtai­sta

Maahan muuttaneet käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluja

Kyse ei ole vain varhaisen kotoutumisvaiheen ongelmasta.

Maahan muuttaneet käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluja Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomeen ulkomailta muuttaneet ovat aliedustettuina mielenterveys- ja kuntoutuspalveluissa.

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta (Castaneda A ym. Int. J. Environ. Res. Public Health 2020;17:6223), jossa tutkittiin Suomen venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisia työikäisiä aikuisia.

– Tulokset osoittavat, että vaikka joillain maahan muuttaneilla ryhmillä on enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita kuin koko väestössä, on palvelujen piiriin löytämisessä vaikeuksia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda tiedotteessa.

Kyse ei ole vain varhaisen kotoutumisvaiheen ongelmasta. Tutkitut ryhmät olivat asuneet Suomessa keskimäärin kymmenen vuotta.

Mielenterveysongelmiin voi liittyä häpeää

Niistä, joilla oli tutkimuksen aikana masennus- tai ahdistuneisuusoireita, oli neljän vuoden sisällä ollut hoidettavana psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kurditaustaisista vain 23 prosenttia, somalialaistaustaisista 12 prosenttia ja venäläistaustaisista 11 prosenttia.

Vastaava luku koko väestössä oli 43 prosenttia.

Myös Kelan tukemissa kuntoutuspalveluissa maahan muuttaneita oli huomattavasti harvemmin kuin koko väestössä. Masennus- tai ahdistuneisuusoireita tutkimuksen aikana kokeneista maahan muuttaneista kuntoutuspalveluja käytti pari prosenttia.

Lue myös

Myös Kelan tukemissa kuntoutuspalveluissa maahan muuttaneita oli huomattavasti harvemmin kuin koko väestössä. Niistä, joilla oli tutkimushetkellä masennus- tai ahdistuneisuusoireita, oli koko väestöstä 11 prosenttia käyttänyt neljän vuoden sisällä kuntoutuspalveluita. Vastaava osuus maahan muuttaneissa ryhmissä oli pari prosenttia.

Tutkijoiden mukaan epäsuhtaisten tulosten taustalla voi olla monia syitä. Mielenterveysongelmiin voi liittyä häpeää, palvelujärjestelmä voi näyttäytyä vieraana tai palveluihin ohjauksessa voi olla haasteita.

Tutkijat yhdistivät väestötutkimuksesta saatavia tietoja masennus- ja ahdistuneisuusoireista sekä rekistereistä saatavia tietoja käytetyistä palveluista.

Jutusta on poistettu toimituksen ylimääräinen merkintä 22.9. kello 9.11.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronavilkun kautta on tehty 314 tauti-ilmoitusta

Määrä on noin 38 prosenttia laboratoriossa vahvistetuista tartunnoista syyskuussa.

Tieteessä
Terveydenhuollon palveluihin tarvitaan uusia digitaalisia työkaluja

Terveyteen liittyvien hyötypelien tavoitteena on innostaa pelaajaa parantamaan hyvinvointiaan.

Tieteessä
Syväaivostimulaattorin ohjelmointi voi tehostaa epilepsian hoitoa

Väitöstutkija löysi myös viitteitä psykiatristen haittavaikutusten paranemisesta ohjelmointiasetusten muuttamisen jälkeen.

Ajassa
HUS tekee 100 miljoonan euron sopimuksen koronatestauksesta Synlabin kanssa

HUS valmistautuu rajaliikenteen muutokseen nostamalla kapasiteetin 22 000 testiin päivässä.

Ajassa
Deksametasonista hyötyä lisähappea saaville koronapotilaille

Euroopan lääkevirasto EMA puoltaa deksametasonin käyttöä lisähappea saaville tai hengityslaitehoidossa oleville koronapotilaille.

Ajassa
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kielsi kandeilta potilastyön koronatartuntojen vuoksi

Kielto on voimassa syyskuun loppuun kaikissa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiloissa.