1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Maailman vaikein koronatilanne täytti Tallinnan teho-osastot
Ajan­kohtai­sta 16/2021 vsk 76 s. 982 - 983

Maailman vaikein koronatilanne täytti Tallinnan teho-osastot

Tiukat rajoitukset saivat tartunnat laskuun, mutta ­sairaaloissa ollaan varuillaan. Teho-osastot ovat edelleen kuormittuneita.

Maailman vaikein koronatilanne täytti Tallinnan teho-osastot Kuva 1 / 2 Kuva: Andres Teiss
   

Viron hetken aikaa jopa maailman vaikeimpana käynyt koronatilanne on näkynyt Tallinnan sairaaloissa ylikuormituksena. Teho-osastoilla on kevättalven aikana ollut päiviä, jolloin vuodepaikat ovat olleet sataprosenttisesti täynnä.

– Tilanne on ollut erittäin hankala. Näin täyttä ei teho-osastolla saisi olla koskaan. Paikoista saisi olla täynnä enintään 80 prosenttia, jotta on varaa ottaa uusia potilaita, sanoo johtava lääkäri Kristo Erikson Pohjois-Viron Lääketieteellisen Keskuksen tehohoitokeskuksesta Tallinnasta.

Tartuntojen määrä Virossa lähti kasvamaan lokakuussa ja ryöpsähti vuoden alussa. Enimmillään 11. maaliskuuta uusia tartuntoja oli liki 2000 päivässä. Tartuttavuudesta kertova R-luku on tuolloin 1,35.

– Viime vuoden lopulla pärjättiin vielä yhdellä COVID-teholla, nyt on kaksi teho-osastoa aivan täynnä COVID-potilaita, Erikson kertoo.

Tehohoitokeskuksessa on kolme teho-osastoa, joista yksi on postoperatiivinen teho-osasto ja muut kaksi sellaisia, joissa on mahdollisuus eristää potilaat. Yhteensä vuodepaikkoja on 40. Koronaepidemian aikana koronapotilaita varten on 28 vuodepaikkaa ja muita potilaita varten 12 + 5 vuodepaikkaa.

Kiireelliset leikkaukset on tehty

Pitkään Suomessa työskennelleen Eriksonin mukaan Virossa on enemmän tehohoitopaikkoja 100 000 asukasta kohden kuin Suomessa, joten potilaiden valinta tehohoitoon on helpompaa. Koronatartuntojen suuren määrän vuoksi tehohoidon kriteerejä on jouduttu kiristämään.

Kiireelliset sydän- ja syöpäleikkaukset on pystytty tekemään. Elektiivistä toimintaa on jatkettu sen verran kuin on ollut mahdollista.

– Arvioimme joka päivä, kuinka paljon voimme tehdä raskaita leikkauksia tai tarjota muuta hoitoa, joka vaatii jälkeenpäin tehohoitoa. Elektiivisen toiminnan osuus oli maaliskuussa 60 prosenttia tavallista pienempi, Erikson sanoo.

– Tähän saakka olemme pärjänneet, mutta tiukkaa on ollut. Lääkärit ja hoitajat ovat väsyneitä. COVID-teholla tarvitaan tuplamäärä hoitajia normaaliin verrattuna. Hoitajia on vaikea saada, joten he ovat tehneet paljon ylitöitä.

Teho-osastojen henkilökunnan koronarokotustilanne on Tallinnassa hyvä: kaikki tehohoitokeskuksen lääkärit on rokotettu kahdella pistoksella ja hoitajista 80 prosenttia. Muusta sairaalahenkilökunnasta on rokotettu noin 70 prosenttia.

Tehopotilaiden keski-ikä laskenut

Valtaosa Viron koronatartunnoista on tällä hetkellä brittivarianttia. Erikson ei osaa arvioida, näkyykö se vakavasti sairastuneiden ikäjakaumassa.

– Tauti on levinnyt tammi-helmikuun jälkeen laajalti kaikissa ikäryhmissä, hän sanoo.

Vanhemmissa, rokotuksen saaneissa ikäryhmissä tartuntojen määrä on laskenut. Teho-osastolle tulee kaiken ikäisiä potilaita, mutta tehopotilaiden keski-ikä on laskenut kymmenellä vuodella vuodenvaihteesta ja on nyt noin 60.

Matka parempaan on pitkä

Tiukka sulku, jossa kaikki koulut on suljettu ja vain ruokakaupat avoinna, on saanut koronatartuntojen määrän laskemaan. Erikson arvioi, että teho-osastoilla tämä ei näy vielä toukokuussakaan.

– Olemme jatkuvasti huolissamme tilanteesta. Vaikka parempia merkkejä on ilmassa, on matka vielä pitkä. Koronapotilaiden hoitoajat ovat pitkiä ja hankalampia tapauksia tulee sairaalaan jatkuvasti.

Miten Virossa pääsi käymään näin?

Lue myös

– Meillä kaikilla virolaisilla on peiliin katsomisen paikka. Kansalaiset eivät ole noudattaneet suosituksia silloin, kun ne olivat vain suosituksia. Ihmiset ajattelivat, ettei virusta ole tai ettei se ole vaarallinen, eikä maskia tarvita.

Myös kulttuurierot ja kielivaikeudet ovat saattaneet vaikuttaa tilanteeseen. Alkuun korona levisi venäjänkielisen väestön keskuudessa erityisesti Lasnamäen lähiössä ja levisi sieltä muualle yhteiskuntaan.

Erikson toivoo, että seuraavaan pandemiaan varauduttaisiin, kun rakennetaan tulevaisuuden sairaaloita.

– Kun suunnitellaan uusia sairaaloita, pitää miettiä infektiopotilaiden hoitamista: miten potilaat voidaan eristää ja miten eristäminen onnistuu, jos heitä on paljon. Se on ollut nyt iso ongelma kaikkialla.

Tehohoitolääkäriksi Pohjois-Suomessa

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kristo Erikson työskentelee johtavana lääkärinä Tallinnassa Pohjois-Viron Lääketieteellisen Keskuksen tehohoitokeskuksessa (Põhja Eesti Regionaalhaigla, Intensiivravikeskus).

Taustalla on pitkä työura Pohjois-Suomessa. Hän on erikoistunut Suomessa, suorittanut vuonna 2012 tehohoidon erityispätevyyden ja työskennellyt Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla.

Töihin kotimaahansa Viroon hän palasi vuonna 2018.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.