Markkasen perheessä ei ajatella ihan joka hetki diabetesta
- Oman lapsen sairastuminen on aina shokki, sanoo helsinkiläinen Pekka Markkanen. Nyt 11-vuotias Kristiina-tytär sairastui leikki-iässä tyypin 1 diabetekseen.
Sairastumisen raskaat tunnelmat ovat vaihtuneet normaaliksi lapsiperheen arjeksi, jossa diabetes on aina läsnä, muttei enää joka hetki mielessä.
- En ajattele Kristiinaa sairaana tai potilaana. Diabetes on yksi ominaisuus. Mutta olemme kyllä oppineet nukkumaan kevyesti ja kuulostelemaan yöllisiä verensokerin notkahduksia. Kristiina kyllä herää niihin itsekin ja on oppinut pakostikin kuulostelemaan itseään ja kehoaan. Näin käy varmaan jokaiselle diabetes-lapselle, miettii Pekka Markkanen.
Hän kertoo omaan sopeutumiseensa ratkaisevasti vaikuttaneen lapsuudenkaverinsa, jolla myös on ykköstyypin diabetes. Tämä voi taudistaan huolimatta mainiosti ja on aktiivinen urheilija.
- Niin kuin meidän Kristiinakin, kehuu isä. Kristiina harrastaa taitoluistelua, joka on lähes päivittäisine harjoituksineen voimia ja tahtoa vaativa harrastus.
- Lapsihan tekee vain sitä, mikä on hänestä hauskaa. Lapsi on luotu liikkumaan, joten Kristiinakin saa luistella niin kauan kuin itse haluaa. Lapsidiabeetikolle liikunta on erityisen tärkeää, sillä insuliini vaikuttaa vireässä elimistössä tehokkaammin.
Hiilihydraattilaskuri liikelounaallakin
- Me luotamme kolmeen pääperiaatteeseen hoidossa, eli insuliinin, ruokavalion ja liikunnan tasapainoon. Niiden kaikkien suhdetta on tarkkailtava. Esimerkiksi hiilihydraattien laskeminen on jo niin selkäytimessä, että joskus liikelounaallakin huomaan mielessäni laskeneeni neuvottelukumppanini ruoka-annoksen hiilihydraatit, Pekka Markkanen nauraa.
Yhden perheenjäsenen diabetes muuttaa yleensä koko perheen ruokavalion; näin kävi Markkasen perheessäkin. Pekka Markkanen kertoo uusista aluevaltauksista, jotka ovat herättäneet pohtimaan ruokavalion merkitystä ihmiselle yleensä.
- Mitä enemmän ole perehtynyt ns. Välimeren ruokavalioon, sitä kiinnostuneempi siitä olen. Sehän on diabeetikolle mitä parhain! Perinteinen suomalainen perunapohjainen ruokavalio taas voi tuottaa monelle ongelmia, hän sanoo.
Diabeetikko-lapsen perheessä myös ympäröivällä yhteiskunnalla on elämän sujumisessa oma tärkeä roolinsa. Pekka Markkasen mukaan Helsingin kaupunki ei ole koskaan tuottanut pettymystä; esimerkiksi hoitotarvikkeista ei ole tarvinnut taistella. Lasten ja nuorten sairaalan lääkäreitä ja diabeteshoitajia Markkanen kehuu suurenmoisiksi ihmisiksi, jotka osaavat kohdata oikealla tavalla niin lapsen kuin koko perheen. Heidän kun on pystyttävä tukemaan vanhempia lapsensa sairauden hoidossa niin, että lapsi aikaa myöten oppii ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
- Erityiskiitos lankeaa lääkärillemme Ilkka Sipilälle, joka on paitsi hyvä lääkäri, mitä ilmeisemmin myös hyvä ihminen. Lääkärillähän on valtava vastuu kannettavana potilaistaan. Varsinaista lääketieteellistä vastuuta kun ei voi siirtää potilaille, vaikka näillä onkin vastuu omahoidon toteuttamisesta, Pekka Markkanen sanoo.
Myös Kristiinan koulun keittiö on ottanut hienosti huomioon diabetes-lapset. Kristiina saa esimerkiksi säilyttää lounasinsuliininsa keittiössä ja käydä siellä kaikessa rauhassa pistämässä.
- Kristiinan pitäisi tietysti myös mitata verensokeri päivälläkin, mutta se on tuntunut hänestä niin hankalalta, että siinä kohtaa olemme käyttäneet omaa harkintaa. Kristiinan tauti on ollut hyvin käyttäytyvä, ja hoitotasapaino on vielä huomattavasti parantunut vuoden verran käytössä olleen glargininsuliinin ansiosta. Näin ollen meidän perheessä on tehty linjauksia niistä asioista, joista voi joustaa ja niistä, joista ei voi. Lounasajan mittaus oli se, minkä voi jättää tekemättä, jotta pääsee menemään kavereiden mukaan. Se oli tärkeämpää! hymyilee Pekka Markkanen.
