Matti Liukosta Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö

- Pahin kunnallista terveydenhuoltoa murentava tekijä on terveyskeskuslääkäripula. Tähän asiaan pitää tarttua eri tavalla kuin on tehty ja keksittävä nopeitakin konsteja, ettei vain ajelehdittaisi reppufirmojen ehdoilla, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päälliköksi valittu lääketieteen lisensiaatti Matti Liukko.

Hän aloittaa uudessa tehtävässään ensi syksynä, kun yksikön nykyinen päällikkö Jorma Back jää eläkkeelle. Liukko on toiminut Kuntaliitossa hallintoylilääkärinä vuodesta 1995 lähtien.

Sosiaali- ja terveysyksikköä työllistää lähiaikoina eniten kansallinen terveysprojekti.

- Hankkeeseen kytketään tavalla tai toisella mukaan yksikön koko väki ja osaaminen, koska eteenpäin vietäviä asioita on niin valtavan paljon. Kaikkien osapuolien kannalta ehkä mielenkiintoisin ja haastavin asia ovat hoidon saatavuuden kriteerit ja niihin liittyvä työ, hän toteaa.

Matti Liukon oma viidentoista vuoden työkokemus käytännön lääkärinä on peräisin ennen kaikkea perusterveydenhuollosta, jonka ongelmiin nyt kaivataan kipeästi ratkaisuja.

- Kuntaliitto käynnisti terveydenhuollon toimivuus -hankkeen jo ennen valtakunnallista projektia, ja siihen liittyen tehtiin esiselvitys, miten terveyskeskusten toimintaa voitaisiin viedä eteenpäin. Keskeisiä teemoja oli kaksi: terveyskeskuslääkärien töiden järjestäminen ja siihen uusien mallien etsintä sekä lääkärien ja sairaanhoitajien tai terveydenhoitajien työnjako. Kun kansallinen hanke nyt on saatu valmiiksi, on tarkoitus lähteä selvittämään, löytyykö töiden järjestämiseksi uusia tapoja.

- Julkisen sektorin ongelma on sen hitaus reagoida maailman muuttuvaan menoon. Monet mekanismit estävät nopean päätöksenteon, Liukko sanoo, mutta muistuttaa, että myös omalääkärijärjestelmän käynnistäminen vei aikansa. Sen jälkeen päästiin kuitenkin varsin nopeasti tilanteeseen, jossa uuden järjestelmän piirissä oli puolet väestöstä.

- Jotta muutoksia saadaan käynnistetyksi, on haettava näkemystä, mitä nämä muutokset ovat, ja yhteinen tahtotila. Viimeksi kuluneen puolen vuoden, vuoden aikana erilaisia keskusteluja onkin ollut, Liukko sanoo.

Lääkäriliitto ja Kunnallinen Työmarkkinalaitos ovat esimerkiksi tutustuneet perusterveydenhuollon ammatinharjoittajamalliin Tanskassa.

- Minusta keskusteluilmapiiri on nyt avoin. Uskon, että olemme nyt tavallaan samassa tilanteessa kuin juuri ennen omalääkärikokeiluja: keskusteluja on käyty, kiinnostusta ja tahtoa löytyy. Terveyskeskuksen ammatinharjoittajamalli on yksi malli, jota pitää tutkia ja selvittää, onko sitä kohtaan kiinnostusta. Toinen on väestövastuuvirkaehtosopimus: mitä sille voidaan tehdä. Siihenhän on jo sisäänrakennettu tietynlainen yrittäjyyden idea, jota voidaan muokata.

Liukon mielestä myös tietoteknologian mahdollisuuksia on selvitettävä: voitaisiinko lääkärin päivystyspalveluja tuottaa Internetin tai puhelimen avulla, kun on ilmeistä, että joillekin syrjäseuduille on todella vaikea saada lääkäreitä.

- Sekä Kuntaliitossa että sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan sitä mieltä, että kokeiluja on nyt saatava käyntiin.