Mikä pelastaisi työttömän, kouluttamattoman miehen? Terveyden tasa-arvosta ajaudutaan yhä kauemmas
Suomalaisten terveys on kohentunut ripeästi 1970-luvulta lähtien. Vastasyntyneen elinajanodote on noussut peräti seitsemän vuotta, ja monet kansansairaudet ovat huomattavasti vähentyneet.
- Tämä ns. tasotavoite on siis terveydenhuollossa toteutunut hyvin. Sen sijaan jakaumatavoite ajautuu meiltä yhä kauemmas. Terveys ei jakaudu suomalaisten kesken kovinkaan tasa-arvoisesti, sanoo ylilääkäri Seppo Koskinen Kansanterveyslaitokselta.
Väestöryhmien välistä terveyden tasa-arvoa pohdittiin pääsiäisviikolla Helsingissä Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen järjestämässä seminaarissa.
Jos pitäisi määritellä kaikkein huono-onnisimman suomalaisen kuva, olisi se työtön, heikosti koulutettu, yksin asuva mies. 35-vuotiaana hän saa odottaa elävänsä lähes kuusi vuotta lyhyemmän elämän kuin samanikäinen korkeakoulutettu mies. Hän tupakoi hyvinkoulutettua miestä useammin, käyttää enemmän alkoholia, syö rasvaisempaa ruokaa - ja kokeekin oman terveytensä muita huonommaksi.
Jos hän saa sepelvaltimotaudin, on hän suuremmassa kuolemanvaarassa kuin koulutettu, hyvätuloinen veljensä. Jo yksin sen vuoksi, että hänen on epätodennäköisempää päästä ohitusleikkaukseen kuin koulutetun miehen.
Tämän huono-osaisen miehen elämä alkoi mennä pieleen oikeastaan jo ennen syntymää. Sikiön heikko ravitsemus ennustaa monia aineenvaihdunnan sairauksia. Myös epäonni ryhtyä kehittymään pojaksi suistaa hänet vaaralliselle raiteelle. Pojilla on 20 prosenttia useammin vastasyntyneen ongelmia, 22 prosenttia suurempi kuolleisuus, 43 prosenttia enemmän kehitysvammaisuutta, 64 prosenttia enemmän astmaa ja 37 prosenttia enemmän sairaalahoitopäiviä kuin tyttölapsella. Poikien riski kehitysviivästymiin, koulylykkäykseen ja erityisopetukseen on kaksin-, kolminkertainen tyttöihin verrattuna.
- Ylipäänsä alimman sosiaaliluokan lapsilla on lähes kaksinkertainen todennäköisyys saada kehitysvammadiagnoosi ja kolminkertainen todennäköisyys tarvita erityisopetusta kuin ylimmän sosiaaliluokan lapsilla, siteeraa ulkomaisia tutkimuksia erikoislääkäri Merja Saarinen Mäntsälän terveyskeskuksesta. Vaikka Suomessa ei luokkayhteiskunnasta puhutakaan, tiedetään lastenkin ongelmien kasautuvan perheisiin, joissa vanhemmilla on toimeentulo- ja elämänhallinta-ongelmia.
Valistus tavoittaa valmiiksi terveet
Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara jäi pohtimaan, miksi tasa-arvoisessa Suomessa hoitoon pääsykin eriarvoistaa.
- Kyse on monimutkaisemmasta asiasta kuin julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta, Soininvaara totesi. Esimerkiksi em. ohitusleikkauksia tehdään pääasiassa julkisella sektorilla, mutta silti alemmin koulutetut miehet pääsevät niihin hyvin koulutettua harvemmin.
- Voisiko kyse olla siitä, että koulutetut ihmiset tuntevat oikeutensa paremmin ja yksinkertaisesti osaavat hakeutua ajoissa oikeaan paikkaan hoitoon? Vai kuunteleeko ja ymmärtääkö lääkäri paremmin oman sosiaaliluokkansa ihmistä? Tätähän on pohdittu mm. tuomareiden työskentelyssä, kun on tutkittu, saavatko paremmin koulutetut parempaa kohtelua oikeuslaitoksessa, miettii Osmo Soininvaara.
- Ilmeistä on, ettei terveysvalituskaan kohtele meitä tasapuolisesti. Valistus tavoittaa jo valmiiksi terveet, huomauttaa ministeri.
Kun valistuksen sekä lääketieteen ja terveydenhuollon palvelujen kehittymisen ansiosta väestön keskimääräinen terveydentila on kohentunut huomattavasti, nyt onkin ryhdytty etsimään terveyserojen kaventamisen keinoja.
Näitä keinoja pohditaan tuoreessa kirjassa Kohti terveyden tasa-arvoa (Edita), jossa esitellään myös muutamia käytännön esimerkkejä kehityshankkeista ja kokeiluista.
