Ajan­kohtai­sta

Miksi koronassa ei voi aikaistaa toista rokotusta?

Immunologinen vaste ei ehdi kehittyä riittävän hyvin, jos rokotusväli jää liian lyhyeksi.

Suvi Sariola
Kuvituskuva 1
panthermedia

Ensimmäisen ja toisen rokotuskerran välillä on BioNTech-Pfizerin koronarokotetta käytettäessä oltava 21–28 vuorokautta ja erityisistä syistä korkeintaan 42 vuorokautta.

Voisiko rokotuksia nopeuttaa lyhentämällä annosten antoväliä?

– Tiheämpi rokotusväli olisi rokotteen myyntiluvan vastainen, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Myyntiluvan mukaan annosten välissä on oltava vähintään 21 vuorokautta.

Immuunivaste ei kypsy

– Myöskään immuunivaste ei ehdi kypsyä riittävän hyvin, jos antoväliä lyhennetään. Huolena on, että rokotuksesta ei silloin saada riittävän pitkäkestoista tai hyvää suojaa, Nohynek toteaa.

Hän muistuttaa, että 21 päivää on se keskimääräinen toisen annoksen aikataulu, jolla rokotteen valmistaja on tehnyt tutkimuksen rokotteen tehosta.

– Tutkimuksissa rokotuskertojen väli oli keskimäärin 19–23 vuorokautta. Valmistaja teki siitä 21 vuorokauden suosituksen, ja Euroopan lääkeviranomainen määritteli sen rokotuskertojen väliksi.

Nohynek ei ole kuullut tapauksista, joissa rokotuskertojen väli olisi jäänyt suositusta lyhyemmäksi.

– Enemmänkin on kuultu, että vähintään 21 vuorokauden väliajasta pidetään kiinni tarkasti.

Liian lyhyistä väleistä rokotuskertojen välissä ei ole kuullut myöskään tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:sta.

Normaali käytäntö rokotuksissa on, että liian aikaisin annettu tehoste lasketaan ikään kuin ylimääräiseksi annokseksi, ja rokotettavalle annetaan uusi annos riittävällä aikavälillä, hän kertoo.

– Koronavirusrokotteiden kohdalla tällaista toimintaohjetta ei ole annettu.

Lue myös

Tehostevaste edellyttää riittävää väliä

Melin muistuttaa, että ensivasteen muodostumiseen ja immuunisolujen kypsymiseen kuluu aikaa. Siksi kahden rokoteannoksen välillä on oltava vähintään kolme viikkoa, että toisella rokoteannoksella saadaan aikaan tehostevastetta.

Jos annosten väli on lyhyempi, uudella rokoteannoksella saadaan tavallaan uusi ensivaste tehostevasteen sijasta.

Tehostevaste edellyttää riittävän pitkää väliä rokotuskertojen välissä. Se on laadullisesti ja määrällisesti voimakkaampi kuin ensivaste.

– Rokotteella saatu immuunivaste voi silloin olla lyhytkestoisempi.

Vaikutusta on kuitenkin vaikea arvioida, koska vielä ei tiedetä sitäkään, kuinka pitkäkestoisen suojan rokote antaa ohjeen mukaisestikaan annettuna.

– Tiedetään kuitenkin, että mitä voimakkaampi immuunivastevaste rokotussarjalla saadaan, sitä kauemmin vasta-aineet säilyvät, Melin sanoo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030