• Miia Soininen

Miksi transnuori saa blokkerihoitoa niin myöhään?

Monen translapsen perhe kritisoi murrosikää siirtävän blokkerihoidon vaikeaa saatavuutta. Suomessa transnuori saa lääkehoitoa useimmiten vasta noin 16-vuotiaana, jolloin hän on jo kehittynyt fyysisesti.

Hoito voisi ehkäistä esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden tarvetta ja psyykkisiä ongelmia.

Saako transnuori halutessaan blokkerihoitoa ennen kuin murrosikä on pitkällä, HUS:n naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Elina Holopainen?

– Biologisen murrosiän tulee olla käynnistynyt, ja normaalin murrosiän alkamisen vaihteluväli on suuri, 8–13,5-vuotta. Toistaiseksi näin varhain ei nuoria ole hoidettu. Pääsyy on se, että näin nuoret eivät ole vielä käyneet koko transtutkimusprosessia läpi. Kansainvälisten suositusten mukaan blokkerihoito aloitetaan vasta, kun transdiagnoosi vaikuttaa varmalta ja muu psykofyysinen kokonaisuus on riittävä hoidon aloittamiselle.

– Nuoruusikäisen kohdalla tarvitaan usein aikaa, jotta voidaan varmistua sukupuoli-identiteetin vakiintumisesta jo kesken kehitysiän niin vahvasti, että se edellyttää fyysisiä hoitoja. Diagnoosi on nuorisopsykiatrien asettama, ja pääsääntöisesti nuorisopsykiatrian alaikäraja on 14 vuotta.

Monessa maassa transnuorille annetaan hoitoja aikaisemmin kuin Suomessa. Onko ollut keskustelua siitä, pitäisikö nykyistä käytäntöä muuttaa?

– Tutkimus vahvistaa, että varhaisen puberteetin sukupuoli-identiteetin kokemuksen pysyvyys on epävarmaa.

TAYS:ssa transnuorille ei ole annettu blokkerihoitoja. Onko HYKS:ssa?

– Olemme käyttäneet GnRH-analogia hyvin tuloksin murrosiän myöhäisessä vaiheessa, jolloin estetään oman sukurauhasen hormonituotanto samalla kun aletaan hoitaa vastakkaisen sukupuolen hormoneilla. Nuorta voidaan tutkia ja tukea jo varhemmin.

– Transtiimi ja lääkärit ovat potilaan puolella. Lääkärillä on kuitenkin velvollisuus toimia parhaan tietämyksensä ja kokemuksensa mukaan, ja joskus se voi olla ristiriidassa perheen tai nuoren näkemyksen kanssa.

Lisää aiheesta

Muunsukupuolisten hoidon vaikuttavuutta tutkitaan
Miksi muunsukupuoliset eivät saa hoitoa?
Peruuttamattomien ratkaisujen äärellä

Kirjoittajat
Miia Soininen
miia.soininen@laakarilehti.fi

Lisää aiheesta

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n pääjohtajaksi Markku Tervahauta

Valtioneuvosto nimitti tänään Markku Tervahaudan THL:n pääjohtajaksi kaudeksi 1.1.2019–31.12.2023.

Ajassa
Aamulehti: Tampereen yliopisto valittaa saamastaan syrjintätuomiosta

Nainen olisi ollut Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan valituksi tullutta miestä selvästi pätevämpi neurologian professoriksi.

Ajassa
THL:n pääjohtajaksi Markku Tervahauta

Valtioneuvosto nimitti tänään Markku Tervahaudan THL:n pääjohtajaksi kaudeksi 1.1.2019–31.12.2023.

Ajassa
YLE: Vaasan keskussairaala ei saa laajaa päivystystä

Sote-valiokunnan hallituspuolueilta ei tullut kannatusta Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen puolesta tehdylle esitykselle.

Ajassa
Työterveyslaitoksen kysely auttaa tunnistamaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä

Työterveyslaitos on julkaissut Työn ja terveyden oma-arviointipalvelun yrittäjille ja työntekijöille.

Tieteessä
Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet lisäävät Alzheimer-potilaiden kuoleman riskiä

Merkittävien haittatapahtumien riski oli suurentunut heti näiden lääkkeiden käytön alusta.

Ajassa
Etenelle uusi kokoonpano

Valtioneuvosto on tänään tekemällään päätöksellä asettanut valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan kaudeksi 1.10.2018–30.9.2022.

Ajassa
STM aloittaa uskomushoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun

Uskomushoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009.