1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miksi transnuori saa blokkerihoitoa niin myöhään?
Ajan­kohtai­sta 37/2017 vsk 72 s. 1993

Miksi transnuori saa blokkerihoitoa niin myöhään?

Monen translapsen perhe kritisoi murrosikää siirtävän blokkerihoidon vaikeaa saatavuutta. Suomessa transnuori saa lääkehoitoa useimmiten vasta noin 16-vuotiaana, jolloin hän on jo kehittynyt fyysisesti.

Hoito voisi ehkäistä esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden tarvetta ja psyykkisiä ongelmia.

Saako transnuori halutessaan blokkerihoitoa ennen kuin murrosikä on pitkällä, HUS:n naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Elina Holopainen?

– Biologisen murrosiän tulee olla käynnistynyt, ja normaalin murrosiän alkamisen vaihteluväli on suuri, 8–13,5-vuotta. Toistaiseksi näin varhain ei nuoria ole hoidettu. Pääsyy on se, että näin nuoret eivät ole vielä käyneet koko transtutkimusprosessia läpi. Kansainvälisten suositusten mukaan blokkerihoito aloitetaan vasta, kun transdiagnoosi vaikuttaa varmalta ja muu psykofyysinen kokonaisuus on riittävä hoidon aloittamiselle.

– Nuoruusikäisen kohdalla tarvitaan usein aikaa, jotta voidaan varmistua sukupuoli-identiteetin vakiintumisesta jo kesken kehitysiän niin vahvasti, että se edellyttää fyysisiä hoitoja. Diagnoosi on nuorisopsykiatrien asettama, ja pääsääntöisesti nuorisopsykiatrian alaikäraja on 14 vuotta.

Monessa maassa transnuorille annetaan hoitoja aikaisemmin kuin Suomessa. Onko ollut keskustelua siitä, pitäisikö nykyistä käytäntöä muuttaa?

– Tutkimus vahvistaa, että varhaisen puberteetin sukupuoli-identiteetin kokemuksen pysyvyys on epävarmaa.

Lue myös

TAYS:ssa transnuorille ei ole annettu blokkerihoitoja. Onko HYKS:ssa?

– Olemme käyttäneet GnRH-analogia hyvin tuloksin murrosiän myöhäisessä vaiheessa, jolloin estetään oman sukurauhasen hormonituotanto samalla kun aletaan hoitaa vastakkaisen sukupuolen hormoneilla. Nuorta voidaan tutkia ja tukea jo varhemmin.

– Transtiimi ja lääkärit ovat potilaan puolella. Lääkärillä on kuitenkin velvollisuus toimia parhaan tietämyksensä ja kokemuksensa mukaan, ja joskus se voi olla ristiriidassa perheen tai nuoren näkemyksen kanssa.

Kirjoittajat
Miia Soininen
miia.soininen@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääketieteen monitaiturit

Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?

Pääkirjoitus
Edelleen vahva vaikuttaja

Yhteiskunnan kiihtyvä muutosvauhti siivittää Lääkäriliiton toimintaa tänäkin vuonna, kirjoittaa puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Ehtiikö terveyskeskuslääkäri tutkia?

Myyrmäen terveysasemalla työskentelevä Tuire Saloranta tekee myös tutkimusta.

Ajassa
Tuhkarokosta geenisaksiin – vuoden 2019 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Pyysimme joukkoa lääkäreitä nimeämään merkittävimmän lääketieteellisen havainnon vuodelta 2019.

Ajassa
Sotea valmistelevien valtionavustusten haku alkaa

Sosiaali ja terveysministeriö myöntää 190 miljoonaa euroa kuntien yhteishankkeisiin.

Ajassa
Viiden tähden koulutuspaikassa asioita ei hoideta vasemmalla kädellä

Perusturvayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen vastaan­otti palkinnon Lääkäri 2020 -tapahtumassa Helsingissä.