1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Millaista koronariskiä siedämme?
Ajan­kohtai­sta

Millaista koronariskiä siedämme?

Lääkärilehti kysyi asiaa infektioylilääkäriltä, teho-osaston ylilääkäriltä ja sairaanhoitopiirin toimitusjohtajalta.

Millaista koronariskiä siedämme? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Mikä on koronan suhteen riskiraja, joka on hyväksyttävä?

Tästä herätteli keskustelua koronatilanteesta ja rajoitusten purusta ylilääkäri Hanna Nohynek Ylen A-Studiossa taannoin.

Kokonaan tauti ei häviä, joten taudin kanssa pitää oppia tulemaan toimeen.

Pitää esimerkiksi päättää, kuinka kauan COVID-19 määritellään yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Määrittely on ollut voimassa helmikuusta 2020 lähtien.

Niin kauan kuin COVID-19-tauti on yleisvaarallisten tautien luettelossa, siihen kohdistetaan terveydenhuollossa massiivisia toimia esimerkiksi testaukseen, tartuntojen jäljitykseen ja karanteeneihin liittyen.

– Tätä pohdintaa pitää nyt käydä. Milloin COVID-19 ei enää ole yleisvaarallinen tauti? Sen edellytyksenä on, että tauti on vaarallinen. Jos se kertyneen kokemuksen myötä ei ole vaarallinen läheskään niin suurelle osalle ihmisiä kuin alkuun pelättiin ja kun ihmiset, joille se on vaarallinen, on laajasti kahteen kertaan rokotettu, herää kysymys, onko tämä enää yleisvaarallinen tartuntatauti, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Jaana Syrjänen TAYS:sta.

Esimerkiksi sikainfluenssa oli vajaat kolme kuukautta yleisvaarallisten tartuntatautien luettelossa touko-heinäkuussa 2009.

Riskiä on pakko sietää

Pandemian alussa rajoitustoimien pääperusteluita oli terveydenhuollon kantokyky. Alkoi päivittäinen seuranta koronapotilaiden määristä sairaaloissa ja teho-osastoilla.

Tehohoidossa oli enimmillään yli 60 potilasta ja sairaalahoidossa yhteensä yli 300 potilasta. Ennätysluvut ovat maaliskuulta 2021.

Maanantaina 21. kesäkuuta sairaalahoidossa oli 29 potilasta, heistä 9 tehohoidossa.

Osastonylilääkäri Stepani Bendel KYS:n teho-osastolta sanoo, että järjestelmä kestää hyvin nykyisen määrän, varsinkin, jos potilaat ovat eri puolilla Suomea.

Hänen mielestään on selvää, että jonkinlaista koronariskiä on yhteiskunnan ja terveydenhuollon pakko sietää.

– Kaikki ihmiset eivät tule olemaan rokotettuja.

HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen on samoilla linjoilla.

Hän nosti riskin siedon aihetta esille Lääkärilehdessä jo viime lokakuussa.

– Saako ajatella, että sairaaloissa voi olla koronapotilaita ilman, että koko yhteiskunta pitäisi sulkea? [..] Hyväksymmehän liikenteen ja tupakoinnin riskitkin, Tuominen sanoi silloin.

Edessä onkin Tuomisen mukaan sopeutuminen jonkinlaiseen taustailmaantuvuuteen. Tarkkaavuuteen on silti syytä.

– Valmiutta tulee kyetä nostamaan nopeasti, jos tulee takapakkia, Tuominen sanoo.

Tuominen mielestä myöhäiset ravintolaillat ovat taudille riskipaikka, jonka hän avaisi rajoituksista viimeisinä.

– Ihmiset eivät noudata ohjeita kovin hyvin alkoholia nautittuaan.

Jaana Syrjäsen mielestä terveydenhuolto kestää hyvin tason, jonka vuoksi ei jouduta supistamaan muuta toimintaa.

Syrjänen sanoo, että hengitystieinfektioiden aiheuttamaan sairaaloiden kausikuormitukseen pitäisi pystyä varautumaan aiempaa paremmin. Tarvitaan lisää joustoa. Tämä koskee sekä tiloja että henkilökuntaa.

Syrjäsen mukaan voisi olla esimerkiksi hoitajia, jotka epidemiakausien ulkopuolella keskittyvät infektioiden torjuntaan omilla osastoillaan ja epidemiakausilla infektiopotilaiden hoitoon.

– Mutta joustavat tilaratkaisut silloinkin tarvittaisiin.

Mitä koronasta on opittu?

Juha Tuomisen mielestä varautumissuunnitelmat pitää päivittää. Niiden pitää esimerkiksi kattaa paremmin erilaisten tarvikkeiden hankinta tai varastointi.

Myös Stepani Bendel ennakoi vaikutuksia valmissuunnitteluun.

Esimerkiksi maiden välisiä yhteistyövalmiuksia kannattaisi kehittää esimerkiksi potilassiirtoihin liittyen.

Lue myös

– Kyllä sekin päivä varmasti tulee, että me tarvitsemme apua jostain muualta tai muut tarvitsevat meidän apuamme. Tätä pitää ajatella Pohjoismaiden ja Euroopan laajuisena asiana.

Yksi käytännön asia Bendelin mielestä on, että tulevaisuudessa tehohoidon kapasiteettia pitäisi pystyä seuraamaan reaaliajassa koko Suomen laajuudelta. Näin voitaisiin esimerkiksi tasata mahdollisia kuormituspiikkejä.

On myös mietitty aiempaa tarkemmin miten toimitaan, jos potilasmäärä teho-osastolla esimerkiksi kaksinkertaistuu

Pandemia on myös opettanut viranomaisten ja poliitikkojen yhteistyötä, tilannekuvan luomista ja tiedotusta.

Jaana Syrjänen arvioi, että pandemia jättää pysyvät jäljet terveydenhuollon käytäntöihin.

Pisara- ja kosketusvarotoimet ovat tulleet tutuiksi entistä useammalle työntekijälle, käsihygienia on parantunut.

Yhden hengen huoneet ovat nousseet arvoonsa.

– Vaikka ne jossain määrin lisäävät henkilökunnan tarvetta ja ovat kalliimpia, tulevaisuus ei tule olemaan ruusuisempi tarttuvien tautien osalta.

Syrjänen pitää myös todennäköisenä, että henkilökunta alkaa rokotusten ja hyvän käsihygienian lisäksi käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta hengitystieinfektiokaudella kaikkein altteimpien potilaiden lähihoidossa potilaiden suojaamiseksi.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Ruokasiedätys on toistaiseksi kokeellista hoitoa, jota ei pidä kokeilla omin päin.

Tieteessä
Delta-variantin levitessä sairaalaepidemian vaara on olemassa

Ennen riittävää rokotekattavuutta terveydenhuollossa on oltava varuillaan, arvioi Kanta-Hämeen sairaalaepidemian kokenut Iivo Hetemäki.

Tieteessä
Tekoäly auttoi tutkijoita selvittämään tupakoinnin ja syöpäkuolleisuuden yhteyttä

Tupakoivien syöpäpotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin tupakoimattomien.

Liitossa
Tutkimus osoittaa: lääkärit valmiita kieltämään joitain vaihtoehtohoitoja lailla

Enemmistö lääkäreistä olisi valmis kieltämään joitain ns. vaihtoehtohoitoja lailla.

Ajassa
Koronakaranteeni lyhenee 10 vuorokauteen

Muutos koskee myös altistuneita sote-alan työntekijöitä.

Ajassa
THL: Koronarokotukset kaikille 12–15-vuotiaille

Nuorille annettaisiin Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta.