1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mitä mielenterveysstrategia muuttaa?
Ajan­kohtai­sta 6/2019 vsk 74 s. 302

Mitä mielenterveysstrategia muuttaa?

Strategiasta halutaan selkäranka, johon tulevat päättäjät voivat tukeutua.

Mitä mielenterveysstrategia muuttaa? Kuva 1 / 1

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan maanlaajuista mielenterveysstrategiaa. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian avulla halutaan tuoda jatkuvuutta mielenterveystyöhön.

– Mielenterveystyötä on kehitetty erilaisin hankkein ja toimenpitein, mutta nyt haetaan pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien, kertoo strategian käytännön valmistelusta vastaavan asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

Strategian on tarkoitus olla selkäranka, johon tulevat päättäjät voivat tukeutua. Siitä voidaan ottaa eväitä myös muihin, mielenterveyden osa-alueita käsitteleviin ohjelmiin.

Pirkola kertoo, että strategiassa tullaan painottamaan ainakin kolmea asiaa. Ensimmäinen on mielenterveys voimavarana. Tarkoitus on kiinnittää huomio siihen, että mielenterveys on tärkeä osa kaikkea terveyttä. Se on osa hyvinvointia ja elämänlaatua.

Toinen on palvelujen integrointi. Suomessa on paljon mielenterveyden osaamista ja koulutusta, mutta palvelut ovat pirstoutuneita. Ne pitäisi saada paremmin toimimaan yhteen.

Kolmas on osallisuus. Nyt vajaakuntoiset saattavat jäädä kelkasta. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan omalla tavallaan.

– Osallisuudessa on kyse ihmisoikeuksista, Pirkola pohtii.

Strategia pitää asian päättäjien mielessä

Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Nina Lindberg on iloinen, että mielenterveystyöhön kiinnitetään nyt huomiota. Strategian voi toivoa pitävän mielenterveystyön päättäjien mielessä.

Lue myös

– On hienoa, että strategiaa suunnittelevassa työryhmässä on niin terveydenhuollon ammattilaisia kuin potilasjärjestöjen edustajia ja omaisiakin. Näin saadaan eri näkökulmat mukaan.

Lindberg listaa ongelmia, joita mielenterveystyössä kohdataan jatkuvasti. Psykoterapiaan pääsy on hidasta ja prosessi monimutkainen. Se aiheuttaa riskin, että ongelmat kroonistuvat. Jos terapiaan pääsisi nopeammin, se voisi myös auttaa tehokkaammin.

Myös lasten ja nuorten palveluita pitäisi parantaa. Nyt lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat lisääntyneet niin paljon, että hoitotakuussa on vaikea pysyä.

Kirjoittajat
Hertta Vierula
hertta.vierula@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Prep-hoidolla ehkäistään HIV-tartuntoja

Hoito on tarkoitettu ihmisille, joilla on suuri riski saada HIV-tartunta.

Ajassa
Näin puolueet haluavat jatkaa sotea

Viiden järjestäjän mallilla ei ole vieläkään suosiota.

Ajassa
Ovatko lääkärit valmiita digitalisaatioon?

Opiskelijat ja dekaanit virittelevät EU-tason yhteistyötä digitalisaatioon varautumisessa.

Kommentti
Me onnekkaat

– Moni tuntee sekä kylmän hien että epämiellyttävää helpotuksen tunnetta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Sari Tanus: Sote-uudistus pienemmissä kokonaisuuksissa

Tanus painottaisi sotessa perusterveydenhuoltoa, ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta.

Ajassa
Mirka Soinikoski: Ei tehdä arvovaltakiistaa sote-alueiden nimestä ja määrästä

Valinnanvapaus voisi perustua palveluseteleihin, katsoo vihreiden tuore kansanedustaja.