• Hertta Vierula

Mitä mielenterveysstrategia muuttaa?

Strategiasta halutaan selkäranka, johon tulevat päättäjät voivat tukeutua.

Mitä mielenterveysstrategia muuttaa? Kuva 1 / 1

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan maanlaajuista mielenterveysstrategiaa. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian avulla halutaan tuoda jatkuvuutta mielenterveystyöhön.

– Mielenterveystyötä on kehitetty erilaisin hankkein ja toimenpitein, mutta nyt haetaan pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien, kertoo strategian käytännön valmistelusta vastaavan asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

Strategian on tarkoitus olla selkäranka, johon tulevat päättäjät voivat tukeutua. Siitä voidaan ottaa eväitä myös muihin, mielenterveyden osa-alueita käsitteleviin ohjelmiin.

Pirkola kertoo, että strategiassa tullaan painottamaan ainakin kolmea asiaa. Ensimmäinen on mielenterveys voimavarana. Tarkoitus on kiinnittää huomio siihen, että mielenterveys on tärkeä osa kaikkea terveyttä. Se on osa hyvinvointia ja elämänlaatua.

Toinen on palvelujen integrointi. Suomessa on paljon mielenterveyden osaamista ja koulutusta, mutta palvelut ovat pirstoutuneita. Ne pitäisi saada paremmin toimimaan yhteen.

Kolmas on osallisuus. Nyt vajaakuntoiset saattavat jäädä kelkasta. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan omalla tavallaan.

– Osallisuudessa on kyse ihmisoikeuksista, Pirkola pohtii.

Strategia pitää asian päättäjien mielessä

Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Nina Lindberg on iloinen, että mielenterveystyöhön kiinnitetään nyt huomiota. Strategian voi toivoa pitävän mielenterveystyön päättäjien mielessä.

– On hienoa, että strategiaa suunnittelevassa työryhmässä on niin terveydenhuollon ammattilaisia kuin potilasjärjestöjen edustajia ja omaisiakin. Näin saadaan eri näkökulmat mukaan.

Lindberg listaa ongelmia, joita mielenterveystyössä kohdataan jatkuvasti. Psykoterapiaan pääsy on hidasta ja prosessi monimutkainen. Se aiheuttaa riskin, että ongelmat kroonistuvat. Jos terapiaan pääsisi nopeammin, se voisi myös auttaa tehokkaammin.

Myös lasten ja nuorten palveluita pitäisi parantaa. Nyt lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat lisääntyneet niin paljon, että hoitotakuussa on vaikea pysyä.

Lisää aiheesta

Kuntodoping jää helposti huomaamatta
Väitökset 8/2019
Vårdhem ska ha en läkare

Kirjoittajat
Hertta Vierula
hertta.vierula@laakarilehti.fi

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Espoossa tarjotaan potilaille vaihtoa suoriin antikoagulantteihin

Riskit ja kustannuksien siirtyminen kaupungilta Kelalle herättävät ­epäilyksiä.

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Sairaalan henkilöstö ideoi tuotteita

Sähköinen innovaatioalusta kiinnostaa myös lääkäreitä.

Ajassa
Migreenin uusien estolääkkeiden välillä käydään kova kisa

Vaikean migreenin estoon on tulossa neljä CGRP-vasta-ainetta. Ensimmäinen sai jo aikaan kohun.

Tieteessä
Uusi perinnöllinen osteoporoosimuoto löytyi

Helsingin yliopiston, HUSin ja Folkhälsanin tutkijat ovat tunnistaneet uuden geenin, jonka variantit aiheuttavat perinnöllistä, lapsuusiässä alkavaa osteoporoosia.

Ajassa
1200 kollegaa koolla Oulussa

Pohjolan Lääkäripäiville osallistuu Nordlabin johtava lääkäri Tuija Männistö.

Tieteessä
Aivoinfarktipotilaiden elämänlaadun arviointi antaa potilaan voinnista lisätietoa

Vaikka masennukseen viittaavia oireita esiintyi potilailla huomattavan vähän, niillä todettiin olevan selkeä yhteys heikoksi koettuun elämänlaatuun.