Miten syntyvyyden lasku vaikuttaa terveydenhuoltoon?

Huoli syntyvyyden laskusta nousi otsikoihin, kun Tilastokeskus tiedotti, että kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna mittaushistorian alhaisin, 1,40.

Miten syntyvyyden lasku vaikuttaa terveydenhuoltoon, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler?

– Jos mennään pitkään alaspäin, palveluita pitää jossain päin karsia esimerkiksi neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta. Tietyillä alueilla lapset vähenevät, mutta ruuhkakeskuksissa kehitystä ei varmaan paljon huomaa.

Palveluiden keskittyminen siis jatkuu?

– Sote-uudistuksenkin lähtökohta on keskittää palveluita väestön keskittymisen ja laatunäkökulman vuoksi.

THL on huolissaan raskauden ajan ja lasten lähipalveluista. Jos laadun vuoksi pitää lähteä 50 kilometrin päähän neuvolaan, lähtevätkö kaikki? Ne, jotka eivät lähde, ovat varmaan niitä, joiden pitäisi.

Paljonko meiltä vielä katoaa synnytyssairaaloita?

– Voi olla, että nykyisestä 23:sta tullaan vielä muutama alaspäin.

Ministeriöllekin tuli varmaan yllätyksenä, että Lapin keskussairaala joutuu hakemaan poikkeuslupaa, kun synnytykset menevät alle tuhannen. Ei tuntuisi järkevältä, että Ivalosta lähdettäisiin 700 kilometrin päähän Ouluun synnyttämään. En usko, että Kajaanikaan on vaaravyöhykkeessä, koska matkat ovat vaivalloiset.

Asia voi koskea muutamaa alle tuhannen synnytyksen yksikköä, kuten Kemiä ja Mikkeliä.

Miten lääkäritarve muuttuu, jos väestökato jatkuu?

– Synnytys- ja lastenlääkäripalvelujen resursointia varmaan mietitään ensimmäisenä. En usko, että lasten ja nuorten psykiatriasta tullaan vähentämään.

Yleislääkärit voivat hoitaa neuvolapalveluita paikkakunnilla, joilla ei ole tarvetta kokopäiväiselle neuvolalääkärille. Näitä järjestelyitä on jo tehtykin.

Kun väestö vanhenee, voimavaroja suunnataan pois lapsista ikääntyneisiin. Suuret ikäluokat tulevat pian ikään, jolloin palveluja tarvitaan paljon.

Miksi syntyvyyden laskusta nousi kohu juuri nyt?

– Tässä ovat vaalit tulossa. Kaikki ovat nyt huolissaan. Olemme puhuneet syntyvyyden laskusta jo monta vuotta. Kaikissa Pohjoismaissa on samanlainen trendi.

Kun veronmaksajien määrä vähenee, pitää miettiä, miten palvelut jatkossa rahoitetaan. Keski-Euroopassa on ollut matalia syntyvyyslukuja jo pitkään, ja jotkin maat ovat ratkaisseet maahanmuutolla vauvavajeen.

Kuinka huolissasi olet syntyvyyden laskusta?

– Muissa maissa, kuten Tanskassa 1980-luvulla on ollut Suomeakin alhaisempia hedelmällisyyslukuja, mutta niistä on noustu. Tämä voi olla väliaikaista.

Kyselytutkimukset kuitenkin osoittavat, että nuoret haluavat enemmän yhden lapsen tai eivät yhtään, kun ennen haluttiin 2,6 lasta. Siihen on vaikea puuttua.

THL:ssä meillä on huolena se, että vasta yli 40-vuotiaana aletaan haluta lasta. Vaikka meillä on hyvät hedelmöityshoidot, kaikille ne eivät tuota toivottua tulosta.

Suomessa tehdään väestöön suhteutettuna Pohjoismaista vähiten hedelmöityshoitoja. Vielä 1990-luvulla Suomi oli Pohjoismaiden kärkipäässä, mutta nyt olemme jääneet peränpitäjäksi.

Hedelmöityshoidoilla ei ratkaista lapsikatoa, mutta niihin näyttäisi olevan mahdollisuus panostaa enemmänkin.