1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Monella on lieviä oireita vielä puoli vuotta koronan jälkeen
Ajan­kohtai­sta

Monella on lieviä oireita vielä puoli vuotta koronan jälkeen

11 prosenttia vaikean koronataudin vuoksi sairaalassa hoidetuista ei ollut palannut kokopäiväisesti töihin.

Monella on lieviä oireita vielä puoli vuotta koronan jälkeen Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Moni suomalaisista sairaalassa hoidetuista koronapotilaista kärsii lievistä oireista edelleen puolen vuoden jälkeen sairastumisesta, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Aiemmin työssä käyneistä 11 prosenttia ei ollut päässyt palaamaan työelämään kokoaikaisesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä toteutettiin yhdessä keuhkoterveyden asiantuntijajärjestö Filha ry:n sekä Hengitysliiton kanssa tutkimus koronatautiin sairastuneiden toipumisesta. Tutkimukseen kutsuttiin vuonna 2020 maalis-kesäkuun aikana vaikean koronataudin vuoksi sairaalassa hoidettuja.

Kyselyyn vastanneista koronapotilaista 90 prosenttia ilmoitti kärsivänsä ainakin yhdestä taudin oireesta edelleen kuusi kuukautta sairastumisensa jälkeen. Oireet raportoitiin pääosin lieviksi. Naisten sairaalahoidot olivat miehiä lyhyempiä, mutta he raportoivat miehiä enemmän oireita ja huonompaa elämänlaatua.

Väsymys ja uupumus yleisiä

Yleisimmät potilaiden kertomat oireet kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen olivat väsymys (88 % potilaista), uupumus (79 %), uniongelmat (79 %) sekä hengenahdistus (70 %). Naisilla oireita oli miehiä enemmän, vaikka heidän sairaalahoitonsa oli lyhyempää.

– Tämä suomalainen tulos on linjassa kansainvälisten tulosten kanssa, sanoo aiheesta väitöskirjatutkimustaan tekevä lääketieteen lisensiaatti Anna Lindahl tiedotteessa.

– Koronataudin sairastaneilla oireet näyttäisivät kestävän pitkään, eivätkä ne välttämättä ole kytköksissä taudin vaikeusasteeseen. Onneksi valtaosalla oireet ovat kuitenkin puoli vuotta sairastamisesta lieviä, Lindahl lisää.

Lue myös

Tutkimuksessa mitattiin elämänlaatua kahdeksalla osa-alueella, ja näissä kaikissa naisilla oli huonommat tulokset kuin miehillä. Naissukupuolen lisäksi korkea ikä, suuri painoindeksi, uniapnea sekä pitkä hengityskonehoito olivat yhteydessä matalampaan elämänlaatuun.

– Elämänlaadusta vaikean koronataudin jälkeen on vain hyvin vähän tutkimusta kansainvälisestikin, joten tuloksemme on tärkeä, vastuututkija professori Tuula Vasankari Filha ry:sta toteaa.

– Tulosten tulkintaa vaikeuttaa vallitseva pandemiatilanne, joka voi vaikuttaa elämänlaatuun monella tavalla, Vasankari lisää.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sappitiehytsairaus PSC on yleisin Suomessa, syystä ei selvyyttä

Taudilla on yhteys tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Ajassa
Lääkäriliitto: Tietoturva tasapainotettava hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden kanssa

Hoitavalla lääkärillä tulee olla aina saatavilla kaikki tieto, mitä tarvitaan hyvään hoitoon.

Ajassa
Yhden sote-valvontaviraston malli jälleen esillä

STM:n työryhmä katsoo, että uusi virasto tulisi perustaa mahdollisimman pian.

Ajassa
Työntekijä urkki Turussa potilastietoja

Kohteina pääasiassa työkaverit kaupunginsairaalassa.

Ajassa
Maine ja kieli selittävät Latvian suosiota

Ulkomailla opiskelussa parasta on Elina Hirvosen mielestä uusien näkökulmien löytyminen.

Tieteessä
Ateroskleroottisen valtimotaudin riski pienenee merkittävästi ruokavaliomuutoksin

Keskeistä on LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen rasvan laatua muuttamalla.