1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Moni lääke jää pakkausselosteen takia syömättä
Ajan­kohtai­sta

Moni lääke jää pakkausselosteen takia syömättä

Moni potilas jättää tärkeät lääkkeensä ottamatta lääkkeen pakkausselosteen säikyttämänä. Terveyskeskuslääkärin mielestä huimasti pidentyneet haitta- ja sivuvaikutusluettelot laittavat lääkärin ja pakkausselosteen vastakkain vastaanotolla.

Moni lääke jää pakkausselosteen takia syömättä Kuva 1 / 1
Moni potilas jättää tärkeät lääkkeensä ottamatta lääkkeen pakkausselosteen säikyttämänä. Tämän on työssään nähnyt Helsingin Kontulan terveysaseman terveyskeskuslääkäri Jussi Kajava.

Lääkkeiden pakkausselosteiden haitta- ja sivuvaikutusluettelot ovat pidentyneet huimasti ja selosteessa saatetaan mainita jopa satakunta erilaista haittaa, vaikka osa niistä on hyvin harvinaisia.

Potilasta haitat voivat pelottaa kovastikin, eikä hän osaa arvioida niiden todennäköisyyttä omalla kohdallaan. Tarpeelliset lääkkeet jäävät syömättä, joskus kohtalokkain seurauksin, ja vaaralliselta vaikuttavan lääkkeen määränneen lääkärin uskottavuus horjuu.

Lääkäri ja pakkausseloste vastakkain

– Potilaalla on kaksi informaatiolähdettä, jotka ovat ristiriidassa keskenään, lääkäri ja lääkkeen pakkausseloste, Kajava harmittelee.

Kajava huomaa jopa päivittäin, että potilas on jättänyt jonkin lääkkeensä syömättä. Hän uskoo, että esimerkiksi verenpainetaudin huono hoitomyöntyvyys johtuu osittain siitä, että potilas ei näe mielekkäänä syödä oireettoman sairauden hoitoon lääkettä, jonka pakkausselosteessa mainitaan haittoina suuri joukko paljon pahempia vaivoja.

Lääkäri ei vastaanottotilanteessa ehdi käydä läpi pitkiä haittavaikutuslistoja. Jos taas potilas haluaisi tarkistaa asiaa lääkäriltä pakkausselosteen luettuaan tai epäillessään jotain haittavaikutusta, on lääkäriä käytännön syistä usein hankala saada kiinni.

Kajava muistuttaa, että osa lääkkeiden aiheuttamista haitoista on sellaisia, joista potilaan on hyvin tärkeä tietää, mutta olennainen asia hukkuu helposti pakkausselosteiden vähemmän tärkeään tietoon.

– Olisi tärkeä perata miten lääkeinformaatio välittyy potilaalle.

Yhtä paljon tietoa kuin lääkärille

Ylilääkäri Pekka Eränkö Fimeasta jakaa Kajavan huolen siitä, että liiallinen ja epätarkoituksenmukainen tieto usein lisää potilaan tuskaa. Nykysuuntauksen mukaan lääkkeiden pakkausselosteiden haittavaikutuslistoissa kerrotaan paljon enemmän asioita kuin aiemmin. Monesti potilas saa pakkausselosteesta lähes yhtä paljon tietoa kuin lääkäri valmisteyhteenvedosta, mutta maallikkokielellä. Tämä koskee etenkin uudempia valmisteita.

Taustalla ovat EU:n laajuiset myyntilupaprosessit, joissa haittavaikutuslistoilla on taipumus paisua.

– Yksi maa haluaa mainita yhden haitan ja toinen toisen, joissain maissa on sisäpoliittisista syistä tarpeen ilmoittaa kaikki mahdolliset haittavaikutukset pakkausselosteissa, Eränkö kuvaa.

EU:n laajuisessa myyntilupaprosessissa muotoutunut lista on hyväksyttävä sellaisenaan myös Suomessa, jossa aiemmin on ollut tapana kertoa pakkausselosteissa haitoista selvästi suppeammin.

– Jos katsoo jonkin vanhan, kansallisen hyväksynnän kautta markkinoille tulleen valmisteen pakkausselostetta, siellä on kerrottuna vain muutamia haittavaikutuksia. Tätä kautta voi pohtia mikä on riittävä määrä haittoja ja mikä on jo liikaa, Eränkö sanoo.

Potilas saa avoimuuden nimissä roppakaupalla tietoa lääkkeestään, mutta ei välttämättä kykene suhteuttamaan haittavaikutuksen riskiä lääkkeestä saamaansa hyötyyn.

– Tuntuu, että vastuuta heitetään nyt potilaalle, vaikkei tämä kykene sitä kantamaan, Eränkö näkee.

– Lääketurvallisuusasiat ovat herkkiä asioita. Nykyään ihmisille halutaan kertoa paljon, jotta kenellekään ei tulisi sellaista tunnetta, että tietoa pimitetään.

Pakkausselosteiden ongelmiin on jo havahduttu. Uuden myyntiluvan myöntämisen yhteydessä on testattava myös pakkausselosteen luettavuus ja ymmärrettävyys kohdepotilasjoukolla.

Anne Seppänen
kuva: PantherMedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
STM: Koronatartuntojen kasvu näyttää taittuneen

Nopeat käänteet ovat kuitenkin mahdollisia.

Kommentti
Tuleeko burnoutti takaisin?

Jos burnoutin juurisyyt tulisi käsiteltyä paremmin, se toisi uudenlaista näkökulmaa auttamisvalikkoon, kirjoittaa Jari Turunen.

Ajassa
Korona kasvatti suurimpien kuntien menoja

Testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut näkyvät perusterveydenhuollon alkuvuoden menoissa.

Tieteessä
Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palvelutaloissa

Vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa toivottiin enemmän.

Ajassa
Vastaamolla on ollut tuhansia Kelan tukeman kuntoutuksen asiakkaita

Tietomurto ei ole kohdistunut Kelan tai Kanta-palvelujen järjestelmiin.

Ajassa
Koronaviruksen aiheuttaman taudin pitkäaikaisvaikutuksista tutkimus

Oletuksena on, että koronavirustauti saattaa jättää pysyviä vaurioita.